Turun Nivelpiirin avajaistilaisuus kiinnosti yleisöä
Suomen Nivelyhdistyksen Turun Nivelpiirin toiminta alkoi 26.10.2004 suurella yleisöluennolla Ruusukorttelin palvelukeskuksessa. Paikalle oli saapunut lähes 150 nivelasioista ja luennoista kiinnostunutta. Luennoijina esiintyivät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtava ylilääkäri Turkka Tunturi, joka kertoi hoitotakuusta ja sen toteutumisesta Turussa ja ortopedi Hannu Lähteenmäki Pulssista, joka kertoi nivelrikosta, tekonivelleikkausmahdollisuuksista ja fysikaalisen hoidon tarpeesta ennen ja jälkeen leikkauksen.
Tilaisuuden aluksi Nivelyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Koponen esitteli yhdistyksen toimintaa ja toimijoita lyhyesti. Toiminta ja yhdistyksen tarjoamat palvelut kiinnostivat kovasti yleisöä - turkulaisia liittyi sankoin joukoin yhdistyksen jäseneksi tilaisuudessa ja sen jälkeen.
Hoitotakuu toteutuu ajallaan Turussa
lupasi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtava ylilääkäri, ortopedi Turkka Tunturi. Hoitotakuu tulee voimaan 1.3.2005 ja siirtymävaiheen jälkeen 1.9.3005 mennessä silloin potilaiden on päästävä hoitoon terveyskeskukseen kolmessa päivässä, erikoislääkärille 3 viikossa ja hoitoon tai leikkaukseen 3-6 kuukaudessa.
1.1.2004 TYKS ja Turun kaupungin sairaala yhdistyivät. Nyt ortopedinen kirurgia on keskitetty Turun kaupungin sairaalaan. 27.9 2004 lonkan ensimmäistä tekonivelleikkausta odotti 131 henkilöä ja he olivat olleet jonossa keskimäärin 10 kuukautta. Samat luvut polven osalta ovat 309 ja 16 kuukautta. Selkäkirurgiaan , muuhun polvikirurgiaan ja nilkan ja jalan kirurgiaan on noin 16 kuukauden ja käsikirurgiaan noin 8 kuukauden jono.
”Turku ostaa tarvittaessa yksityisiltä leikkausten tuottajilta palveluja, jos ei itse pysty määräaikaan mennessä purkamaan jonoja” vastasi Turkka Tunturi hoitotakuun toteutumista epäilevälle yleisölle.
Yleisön joukosta esitettiin kysymys,
milloin pääsee lonkan tekonivelleikkaukseen, kun nyt on odottanut jo 10
kuukautta. Tunturi laski , että 10 kuukautta miinus 6 kuukautta eli noin 4
kuukauden päästä ko. henkilö pääsee leikkaukseen ja kehotti muitakin
suorittamaan samaisen laskutoimenpiteen. 1.3.2005 alkaen leikkauspäivämäärä
annetaan ortopedin vastaanotolla hänen todetessaan potilaan leikkaustarpeen.
Turkka Tunturi kävi läpi myös ns. potilaan hoidon pisteytysmallin. Eri oireista
saa
tietyn
pistemäärän, ja kun pisteet lasketaan yhteen on pistemäärä oltava vähintään 50,
jotta potilas pääsee leikkausjonoon.
Kuvassa Nivelyhdistyksen hallituksen jäsen ja Salon Nivelpiirin vetäjä Riitta Hukkanen antaa "ruusuja ja risuja" Turkka Tunturille.
Lisää tietoa hoitotakuusta ja pisteytyksestä löytyy Pääkirjoituksesta 1/2004.
Toisena luennoitsijana
tilaisuudessa oli ortopedi Hannu Lähteenmäki sairaala Pulssista.. Hän kertoi lonkan nivelrikon oireista, konservatiivisesta eli ei-leikkauksellisesta hoidosta, leikkauspäätöksestä ja sopivasta leikkausiästä, lonkan tekonivelleikkauksista ja lonkan eri tekonivelmalleista ja niiden historiasta ja tulevaisuudesta, eri leikkaustekniikoista, jälkihoidosta ja kuntoutuksesta ja lonkantekonivelten kestosta ja irtoamisesta.
Suomessa
nivelrikkoa on lähes miljoonalla henkilöllä. Heistä noin 400000 polvissa tai
lonkissa. Tekonivelleikkauksia suoritetaan Suomessa noin 12000 vuodessa. Kuvassa
Hannu Lähteenmäki kyselee Turun Nivelpiirin vetäjän
Marja-Liisa Salmisen kokemuksia nivelongelmista.
Hannu Lähteenmäen mukaan lonkan
nivelrikon ensioireena esiintyy lonkan sisäkierrossa kipua nivusseudussa.
Oireita voidaan lievittää mm. fysikaalisella hoidolla, kävelyllä, jos kivun
puolesta pystyy, rasituksen ja kuormituksen säätelyllä, ylipainon pudotuksella,
tulehduskipulääkkeillä ja nivelrikon hoitoon tarkoitetulla glugosamiinilääkkellä
(Arthryl), jonka on tutkitusti todettu lisäävän nivelruston kimmoisuutta ja
liukuominaisuuksia.. Kyseistä lääkettä saa reseptillä apteekista, se on
Kelakorvattava ja siitä ei ole haittavaikutuksia jatkuvassa käytössä.
Tekonivelmallit ovat kehittyneet vuosien varrella, ja perinteisten tekonivelien rinnalle on tullut myös uusi ns. pinnoiteproteesi (esim. Bhr), jossa reisiluun kaulaa ei tarvitse katkaista ja työntää tekonivelen metallivartta reisiluuhun. Tämä mahdollistaa jalan kuormituksen heti leikkauksen jälkeen, on luuta säästävä ja siinä ei ole kuluvia muoviosia. Tämä tekonivelmalli mahdollistaa myös monipuolisemman liikunnan. Pinnoiteproteesi vaatii hyvän luuaineksen. Maailmalla on asennettu nyt noin 40000 pinnoiteproteesia. Niistä on hyviä seurantatuloksia 9 vuodelta .Perinteisen tekonivelen iäksi ortopedi Lähteenmäki arvioi 15-20 vuotta, mutta proteesi voi kulua osalla jo 10 vuodessa. Kuvassa erilaisia ja eri "vuosikertaa" olevia lonkan tekoniveliä ja niiden osia.
Leikkaustekniikat ovat olleet tähän asti etuviilto ja takaviilto tekonivelen asettamiseksi, ja kumpaakin on liittynyt omat komplikaatiomahdollisuutensa. Tulossa on ns. mini-invasiivinen avaus eli tekonivelleikkaus tehdään pienestä viillosta tai viilloista (esim. tulitikkurasian kokoisesta). Leikkauksia on jo tehty tällä tekniikalla myös Turussa. Nämä menetelmät tulevat syrjäyttämään vanhat avaustekniikat 5-10 vuoden sisällä.
Parhaana kuntoutuksena Lähteenmäki mainitsee kävelyn, allasjumpan ja voimistelun ohjeiden mukaan. Osalle potilaista on annettava fysioterapiaa. Viimeistään kuusi kuukautta leikkauksesta kävelyn pitäisi olla vakaata ja lonkan oireeton.
Belgiassa on kokeiltu jo 400 potilaalla päiväkirurgisena toimintana ns. kahdenviillon tekniikkaa ja onnistuttu hyvin. Leikkaus maksaa saman kuin perinteinenkin leikkaus.
Yleisö oli aktiivisesti mukana
molemmissa luennoissa ja esitti paljon asiaa tarkentavia kysymyksiä. Toivottavasti jatkossakin Turun seudun ihmiset saavat Nivelyhdistyksen kautta tarvitsemansa tiedon ja tuen. Turun Nivelpiirin toiminnasta saa tietoja täältä, Nivelyhdistyksen toiminnasta täältä.