Istuminen on tosiaan vielä hankalaa. Lisäksi eilen illalla kipeytyi tuo reisi tuosta leikkaushaavan vierestä eli hieman on punoitusta ja turvotusta. Pidin koko yön jääpussia siinä reiden päällä. Eli tänään aion ottaa sitten iisisti ja välttää liikaa liikuskelua. Olen päivisin tehnyt normaalit jumpat ja köpötellyt ulkona semmoisen 10 minuuttia. Kotiaskareita olen tehnyt jonkin verran eli tiskannut ja kerännyt pyykkejä eli tuo oli ilmeisesti liikaa. On palattava siis taas lähtöruutuun ja maltettava levätä.

Kyllä kivut hellittävät aikanaan, minäkin mietin eivätkö ne lopu lainkaan mutta 2 kk kuluttua loppuivat. Edistysaskeleet voivat tuntua alkuvaiheessa pieniltä, mutta sitten kun pystyy katsomaan pitemmän ajan kuluttua taaksepäin, niin huomaa että tässähän on päästy jo yllättävän pitkälle.

Sisse kiva kuulla, että elämä "hymyilee" pitkän toipumiskauden jälkeen.

No niin, nyt on sitten testattu lonkat ulkomaanmatkalla. Olin puolisoni kanssa viikon Turkissa ja hyvin meni, mitä nyt sain flunssan kotiintuliaisiksi  , vaikka koko viikon oli yli 30 astetta lämmintä. Jännitin etukäteen kaikkea mahdollista: turvatarkastusta, portaitten nousua jne. mutta hyvin selvittiin . Turvatarkastuksessa portit piippasivat mennen tullen, mutta hienosti hoitivat "kopeloinnin". Suomen päässä kerroin heti, että minulla sitten on uudet tekolonkat, jolloin vinkattiin naisvirkailija tarkastamaan minut. Samoin Turkin päässä piippasi ja kerroin tekolonkista ja minut tarkastettiin miinaharavan kanssa ja sitten todettiin: It's ok. Toiset matkustajat varmaan vähän ihmettelivät, miksi minut tarkastettiin mennen tullen .
Reissu oli kaikkine kommelluksineen mukava. Käytiin päiväretkillä eli oli kiertoajeluja, veneretkiä, kävelyretkiä ja hyvin jaksoin, olin ihan yllättynyt. Kapusin monet rappusetkin moskeijaa myöten.

Nyt sitten enää parantelen kamalaa flunssaa ja astmaoireita eli on veto poissa, mutta lonkat tuli testattua eli hyvin toimivat.