|
|
Tuoreimmat uutisetTäältä löydät viimeisimmät nivelasioihin ja terveyteen muuten liittyvät uutispoiminnat. Vanhemmat uutiset löytyvät vasemman reunan napeista.
Liikunta lisää terveitä vuosia Säännöllisesti pyöräilevät, kävelevät tai muuta liikuntaa harrastavat keski-ikäiset saavat nauttia useammista terveistä vuosista kuin liikuntaa vieroksuvat. Hiljattain sama todettiin tutkimuksessa, jossa halki elämän jatkuva juoksuharrastus vähensi vanhuuden vaivoja ja pidensi ikää. Uudet tulokset perustuvat tutkimukseen, jossa tarkasteltiin 8 500:n 50-80-vuotiaan terveystietoja. Tietojen perusteella vähintään kolme tuntia viikossa kevyesti kävelevät tai pyöräilevät miehet saavat kolme ja naiset neljä tervettä vuotta enemmän kuin liikuntaa vieroksuvat. Samaan pääsi esimerkiksi tunnin juoksulenkkiä tai jalkapallopeliä vastaavalla liikunnalla. Liikunnan hyödyt näkyvät senkin jälkeen, kun pukeminen, sängystä nouseminen ja monet muut jokapäiväiset askareet iän myötä vaikeutuvat. Liikunnalliset miehet joutuvat elämään rajoitteiden kanssa noin vuoden vähemmän ja naiset lähes kolme vuotta vähemmän kuin ikätoverit, jotka eivät liiku yhtä paljon. Yli 4-5 tuntia pyöräilevät tai kävelevät tai esimerkiksi 2-3 tuntia viikoittain hölkkäävät saivat vielä yhden terveen vuoden lisää, mutta raihnaiset vuodet eivät vähentyneet enempää. Vaikuttaakin siltä, että kohtuullinen liikunta riittää parhaan hyödyn saamiseen. Uutispalvelu Duodecim (*) (Journal of Epidemiology and Community Health 2008;62:823-828)
Osteoporoosi- ja tulehduskipulääkkeiden uusia luustovaikutuksia Bisfosfonaatteja on käytetty jo lähes 40 vuoden ajan luukadon hoidossa ja esimerkiksi pahanlaatuisten kasvainten aiheuttamissa luupesäkkeissä vähentämään luunsyöjäsolujen aktiviteettia. Perinteisten tulehduskipulääkkeiden joukkoon on tullut uusia tarkemmin suunnattuja lääkkeitä, syklo-oksygenaasi-2 (COX-2) entsyymin estäjiä, joiden luustovaikutukset tunnetaan huonosti. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin näiden kahden lääkeryhmän tarkempia luustovaikutuksia sekä luuta hajottavissa, että muodostavissa soluissa. Pitkään käytössä olleiden osteoporoosilääkkeiden,
bisfosfonaattien, molekyylitason vaikutusmekanismia ei ole tarkasti
tunnettu aikaisemmin. Bisfosfonaatit jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan,
onko niillä rakenteessaan typpiryhmä. Tutkimuksessa selvisi, että
vanhemmat bisfosfonaatit (rakenteesta puuttuu typpi-ryhmä) estävät
luunsyöjäsolujen toiminnan vaikuttamalla suoraan solun
”energia-voimalaan”, mitokondrioon ja aiheuttavat välittömän
solukuoleman. Typpiryhmän sisältävät bisfosfonaatit puolestaan
aiheuttavat välillisesti solukuoleman estämällä kolesteroli-synteesin
entsyymejä. Tutkimustulokset johtivat myös löytöön, että uudella
tehokkaalla bisfosfonaatilla, zoledronihapolla, on vastaavia
ominaisuuksia kuin vanhoilla bisfosfonaateilla ja, että se estää näin
ollen luunsyöjäsolun toimintaa kahta eri reittiä hyväksikäyttäen. Tulehduskipulääkkeitä käytetään luunmurtuman jälkeisen kivun hoidossa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat herättäneet keskustelua, voivatko tulehduskipulääkkeet myös hidastaa murtuman luutumista. Tutkiessamme ihmisen luuytimen kantasoluja tulehduskipulääkkeitä sisältävissä viljelmissä, totesimme että lääkkeiden vaikutuksesta kantasolut, joista olisi pitänyt erilaistua luutamuodostavia soluja, erilaistuivat rasvasoluiksi erityisesti uusien tulehduskipulääkkeiden, eli COX-2 estäjien läsnä ollessa. Luustossamme tapahtuu jatkuvaa uudistumista, jonka tuloksena saamme uusiutuneet luut reilun 10 vuoden välein. Myös lääkeaineet muokkaavat luun uudistumista ja siksi murtumia hoitavien ja keinoniveliä asentavien lääkäreiden on tärkeää tuntea näiden yleisesti käytössä olevien lääkkeiden luunparanemista edistävät sekä hidastavat vaikutukset. Tutkimukseemme perustuen tulehduskipulääkkeet voivat hidastaa luun paranemista, kun taas paikallisesti luuhun annostellulla osteoporoosilääkkeellä voidaan parantaa keinonivelen kiinnittymistä luuhun ja pitkällä tähtäimellä mahdollisesti siirtää keinonivelen uusintaleikkaus myöhemmäksi.
DI Petro Julkusen väitösNivelruston rakenteen, koostumuksen ja toiminnan väliset vuorovaikutuksetNivelrikko on sairaus, joka aiheuttaa muutoksia luun pintaa suojaavan ohuen kerroksen eli nivelruston rakenteessa ja koostumuksessa. Tämä johtaa muutoksiin myös ruston mekaanisissa ominaisuuksissa ja haittaa nivelen normaalia toimintaa. Pitkälle edetessään nivelrikko on kivulias ja vaikeuttaa liikkumista. Nivelrikkoa sairastaa valtaosa vanhuksista, ja sen yleisyys lisääntyy ikääntyessä. Myös nuorille ihmisille voi kehittyä nivelrikko esimerkiksi niveliä vaurioittavan vamman seurauksena. Nivelrustossa ei ole hermokudosta, joten rustovaurion oireet ilmenevät vasta toissijaisina, yleensä nivelrikon edettyä jo pitkälle. Nivelrustokudoksen vaurioiduttua taudin aiheuttamat muutokset ovat yleensä pysyviä, eikä niiden korjaamiseen ole tällä hetkellä tehokkaita keinoja. Pitkälle edennyttä nivelrikkoa ei pystytä parantamaan, joten taudin hoito on lähinnä kipuja lievittävää ja sillä pyritään hidastamaan nivelrikon etenemistä. Tällä hetkellä vaikean nivelrikon ainoa kipuja ja liikkuvuutta auttava hoitokeino on keinonivelen asentaminen. Koska nivelrikon oireet ilmenevät vasta taudin edettyä pitkälle, tapahtuu nivelrikon diagnosointi useimmiten myöhässä. Nykyiset diagnostiset keinot, jotka perustuvat röntgenkuvaukseen, magneettikuvaukseen tai niveltähystykseen, eivät ole tarpeeksi herkkiä havaitsemaan rustossa tapahtuvia varhaisia muutoksia. Näin ollen nivelrikon etenemistä sen alkuvaiheessa ei pystytä nykyisillä keinoilla estämään. Tietokonemallinnuksen avulla voidaan saada hyvä käsitys nivelruston rakenteen ja toiminnan välisistä yhteyksistä. Mallinnus paljastaa tekijöitä, jotka vaikuttavat nivelrikkoon, sen etenemiseen ja havaitsemiseen. Lisäksi mallinnuksen avulla voidaan ennustaa erilaisten kuormitustilanteiden vaikutusta nivelen hyvinvoinnille. Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin nivelrustokudoksen rakenteen ja koostumuksen vaikutusta ruston toimintaan käyttäen kehittyneitä tietokonemalleja, jotka yhdistettiin erilaisten kuvaustekniikoiden tuottamaan tietoon. Käytössä olivat mikroskooppiset ja spektroskooppiset kuvantamismenetelmät, sekä magneettikuvaus. Väitöskirjassa arvioitiin ja pyrittiin mallinnuksen avulla parantamaan myös nykyistä niveltähystyksen yhteydessä tehtävää nivelruston jäykkyysmittausmenetelmää. Väitöskirjatyössä havaittiin, että nivelruston mekaanisia ominaisuuksia pystytään selvittämään kvantitatiivisin mikroskooppisin ja spektroskooppisin menetelmin. Ruston toimintaa pystyttiin simuloimaan näiden kuvaustekniikoiden tuottaman tiedon avulla. Samalla havaittiin, että magneettikuvausmenetelmien käyttöä ko. tarkoituksiin vaikeuttaa ruston monimutkainen rakenne ja koostumus. Lisäksi väitöskirjatyössä pystyttiin parantamaan merkittävästi niveltähystyksessä käytettävän jäykkyysmittauslaitteen tarkkuutta nivelrikon arvioimisessa. Väitöskirjatyössä löydettiin yksityiskohtaisia yhteyksiä ruston koostumuksen ja mekaanisten omaisuuksien välille. Löydös on tärkeä, koska juuri rustokudoksen mekaaniset ominaisuudet vaikuttavat nivelen toimintaan. Ne myös muuttuvat herkästi nivelrikon kehittyessä. Erityisen mielenkiintoista oli, että tutkimuksessa pystyttiin ennustamaan ruston normaali ja poikkeava mekaaninen toiminta kvantitatiivisen kuvaustekniikoiden tuottaman tiedon avulla. On toivottavaa, että tutkimuksen löydöksiä ja kehitettyjä tekniikoita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi toiminnallisesti huonolaatuisen nivelruston paikantamiseen magneettikuvauksen avulla, tai ennustamaan liikunnan ja kuormituksen vaikutusta potilaiden nivelten hyvinvointiin sekä nivelrikon mahdolliseen kehittymiseen ja etenemiseen.
Hyytymisenestolääkitys tukisukkia parempi polvinivelen tähystyksen jälkeen Hyytymisenestolääkkeenä käytettävä pienimolekyylinen hepariini ehkäisee tukisukkia paremmin laskimotukoksia polvinivelen tähystyksen jälkeen. Polvinivelen tähystykseen ei yleensä suositella estolääkitystä, koska laskimotukoksen vaara ei ole kovin suuri. Alaraajan laskimotukokset ovat sen sijaan hyvin yleisiä suurien polvioperaatioiden kuten tekonivelleikkausten yhteydessä, jos estolääkitystä ei käytetä. Italialaiset tutkijat kuitenkin selvittivät hyytymisenestolääkkeen vaikutusta polvinivelen tähystysleikkauksessa ja vertasivat tuloksia laskimotukosten ehkäisyssä käytettäviin tukisukkiin. Tutkimukseen osallistui yli 1700 miestä ja naista, joista osa sai pienimolekyylistä hepariinia viikon ajan, osa kahden viikon ajan ja osa käytti viikon toispuoleista tukisukkaa. Hoitojen jälkeen potilaille tehtiin kummankin jalan kaikukuvaus laskimotukosten havaitsemiseksi. Potilaita seurattiin kolme kuukautta. Alaraajan laskimotukoksia oli hiukan alle prosentilla hyytymisenestolääkettä saaneista. Tukisukkia käyttäneillä tukoksia oli noin kolmella prosentilla. Laskimotukokset osoittautuivat yhtä yleisiksi riippumatta siitä olivatko potilaat saaneet lääkettä viikon vai kahden ajan. Merkittäviä verenvuotokomplikaatioita esiintyi alle prosentilla kaikissa ryhmissä. Uutispalvelu Duodecim (*) (Annals of Internal Medicine 2008:149;73-82)
Jyrki Laakso Suomen Nivelyhdistyksen toiminnanjohtajaksi Suomen Nivelyhdistyksen hallitus nimitti Jyrki Laakso yhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Laakso on aiemmin toiminut yhdistyksen koordinaattorina ja mm. Niveltieto-lehden päätoimittajana. Hän jatkaa entisten tehtäviensä hoitoa uusien haasteiden lisäksi.
Lihavuus ei vähennä polven tekonivelleikkauksen hyötyjä Merkittävästäkin ylipainosta kärsivät ihmiset näyttäisivät hyötyvän polven tekonivelleikkauksesta aivan kuten normaalipainoiset, todetaan brittitutkimuksessa. Tutkimuksessa seurattiin kuusi vuotta polven tekonivelleikkauksen läpikäyneitä 325 miestä ja naista, jotka olivat iältään yli 45-vuotiaita. Potilaiden fyysistä toimintakykyä ja hyvinvointia verrattiin samanikäisiin verrokkeihin. Odotetusti polven tekonivelleikkauksen läpikäyneiden liikkuvuus oli lähtötilanteessa selvästi huonompaa kuin verrokkien. Seurannan aikana polviproteesin saaneiden fyysinen toimintakyky kuitenkin parani samaan aikaan kuin verrokkiryhmän huononi. Kun tutkijat tarkastelivat pelkästään polven tekonivelleikkauksen läpikäyneitä, he havaitsivat normaalipainoisten fyysisen toimintakyvyn parantuneen enemmän kuin niiden potilaiden, joiden BMI oli yli 30 eli jotka kärsivät merkittävästä lihavuudesta. Silti ylipainoistenkin tekonivelen saaneiden miesten ja naisten liikkuvuus parani lähtötilanteeseen verrattuna, kun samaan aikaan liikalihavien verrokkien fyysinen toimintakyky huononi. Tutkijoiden mukaan tulokset puhuvatkin sen puolesta, ettei ole perusteita pidättäytyä polven tekonivelleikkauksesta pelkästään ylipainon vuoksi, sillä myös liikalihavat hyötyvät selvästi polviproteesista pitkällä tähtäimellä. Uutispalvelu Duodecim (*) (Annals of the Rheumatic Diseases Published Online First)
Maailman vanhin tekonivelleikattu on lähes 115-vuotias Maailman vanhimmasta ihmisestä (122 vuotta) Jeanne Calmentista tuli maailman vanhin tekonivelleikattu, kun hänelle laitettiin uusi lonkka 114 vuoden ja 11 kuukauden ikäisenä.
Peijaksen ortopedian eli tuki- ja liikuntaelinkirurgian ylilääkärin Jarmo Vuorisen mukaan Peijaksen sairaalassa päästään tänä vuonna vain 1800 tekonivelleikkaukseen. Leikkaussaleja olisi, mutta niihin ei ole tarpeeksi hoitohenkilökuntaa. Myös muutamia tekoniveliin erikoistuneita ortopedeja etsitään yhä.
Eeva Moilasesta Euroopan farmakologijärjestön presidentti Tampereen yliopiston farmakologian eli lääkeaineopin professori Eeva Moilanen on valittu Euroopan farmakologijärjestön EPHARin presidentiksi. Valinta tehtiin heinäkuussa Euroopan farmakologikongressissa Manchesterissä. Moilanen on ensimmäinen suomalainen ja ensimmäinen nainen, joka on valittu järjestön johtoon. Hänet valittiin tehtävään yksimielisesti, koska hänet tunnetaan eurooppalaisten farmakologien keskuudessa aikaansaavana ja visionäärisenä tutkijana ja johtajana. Moilanen on myös Suomen Farmakologiyhdistyksen puheenjohtaja ja toimii alansa asiantuntijatehtävissä EU-tasolla. EPHAR on eurooppalaisten farmakologien tärkein yhteistyöelin, jonka tavoitteena on edistää alan tutkimusta ja koulutusta sekä yhteistyötä uusien lääkehoitojen kehittämiseksi. Siihen kuuluu kansallisten järjestöjen kautta yli 10 000 lääkealan tutkijaa, yliopisto-opettajaa ja asiantuntijaa. Moilanen johtaa Tampereen yliopistossa 35 hengen tutkimusryhmää, joka keskittyy reuma- ja keuhkosairauksien lääketutkimukseen. Eeva Moilasen kirjoitus nivelrikon lääkehoidosta ilmestyy syksyn Niveltiedossa.
Eero Belt Reumasairaalan ylilääkäriksi Heinolan Reumasäätiön sairaalan johtava ylilääkäri Kari Varkila vaihtaa sairaalan konsulttitoimistoon. Uudeksi johtavaksi ylilääkäriksi on nimitetty Reuman ortopedian ylilääkäri dosentti Eero Belt. Heinolan Reumasairaala on elänyt viime vuoden rajussa muutosvaiheessa, sillä Reumasäätiön toiminta on ollut tappiollista viimeiset kolme vuotta ja olisi jatkunut tappiollisena ilman saneerauksia. Viime joulukuussa Reumalla lomautettiin kaikki 320 henkeä kahdeksi viikoksi ja keväällä käynnistettiin uudet yt-neuvottelut säästötoimista. Ne päättyivät 14 henkilön irtisanomiseen, mutta henkilöstön kokonaismäärä laski lähes 50:llä muun muassa eläkkeelle jäämisistä ja irtisanoutumisista johtuen. Neuvottelujen kohteena olivat kaikki Reumakonsernin henkilöstöryhmät lukuun ottamatta lääkäreitä. Yt-neuvottelujen tuloksena päätettiin myös uudesta koko henkilöstöä koskevasta 1-3 viikon mittaisesta lomautuksesta. Lomautus toteutetaan pääosin kesän aikana. -Reuma on käynyt vuoden sisällä välttämättömän, mutta kipeän muutosprosessin. Meillä on tehty tärkeitä ja koviakin päätöksiä, jotka ovat olleet myös johdolle erittäin vaativia ja joiden seuraukset ovat olleet kaikille reumalaisille raskaita. Ennen yt-neuvottelujen alkua Reumakonserni ilmoitti myös tarpeesta saavuttaa lyhyen tähtäimen säästöjä. Tavoiteltu kustannusten säästö tämän vuoden tuloksen tasapainottamiseksi ilmoitettiin aiemmin 1,5 miljoonaksi euroksi. Nyt näyttää siltä, että jononpuruista johtuen ortopedian tilauskanta kasvaa keväällä arvioitua enemmän ja jäljelle jäävä säästötavoite saavutetaan tehtyjen henkilöstöpäätösten avulla. Varkila korostaa, että sairaalan suurimpien toiminta-alueiden kuntoutuksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on viime vuosina laskenut ja nämä seikat ovat heikentäneet Reumasäätiön kannattavuutta edelleen. -Ulkoisesti olemme riippuvaisia asioista, joihin meillä ei ole päätäntävaltaa, Varkila perustelee. Terveydenhuollossa tiedetään, että vaativien hoitojen keskittäminen Reuman kaltaisiin erityisosaamiskeskuksiin olisi järkevää, mutta siitä huolimatta mm. tekonivelkirurgiaa tehdään vielä varsin hajautetusti. Reumalle ei ole automaattista lähetevirtaa, vaan potilaiden määrä riippuu siitä, mikä on sairaanhoitopiirien tila, ja miten Kela päättää. Lähes neljäkymmentä prosenttia toiminnasta on Kela-rahoitteista. Kuntoutuspalveluiden kysynnän lasku on valtakunnallinen ilmiö. Lisäksi Reuman tuottamien korkealaatuisten kuntoutuspalvelujen toteuttaminen ei ole ollut nykyisellä hintatasolla taloudellisesti kannattavaa. Erikoissairaanhoidon osalta Reuman suurin toiminta-alue on ortopedia ja siihen kuuluvat reuma- ja tekonivelkirurgia. Reumakirurgiassa Reumasäätiön sairaala on valtakunnallisesti arvioiden huippuyksikkö. Tekonivelkirurgiaa koskien eräät sairaanhoitopiirit ovat vastoin ennakko-odotuksia vähentäneet tilauksiaan merkittävästi, mikä on heikentänyt Reumasäätiön kannattavuutta. Uusi ylilääkäri Eero Belt kuuluu Niveltieto-lehden vakituiseen avustajakaartiin. Hän on mm. Lääkärit vastaavat - palstan vakiovastaaja.
Dieetin räätälöimisestä saattaa olla etua Laihdutusruokavalion räätälöiminen oman terveydentilan ja mieltymysten mukaan voi olla hyödyllistä. Tähän tulokseen tultiin New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin eri laihdutusruokavalioita. Tutkimuksessa yli 300 ylipainoista miestä ja naista, joista osa sairasti diabetesta tai sepelvaltimotautia, noudatti kahden vuoden ajan joko vähähiilihydraattista, tavanomaista vähärasvaista tai välimerellistä ruokavaliota. Välimerellinen ja vähähiilihydraattinen dieetti osoittautuivat vähintään yhtä tehokkaiksi kuin tavanomainen vähärasvainen laihdutusruokavalio. Kyseisillä ruokavaliolla paino näet tippui keskimäärin yli puolitoista kiloa enemmän kuin tavanomaisella vähärasvaisella dieetillä. Lisäksi rasva-arvojen suotuisimmat muutokset nähtiin vähähiilihydraattista dieettiä noudattaneilla, ja positiivisin vaikutus sokeri- ja insuliiniarvoihin todettiin toisaalta välimerellisellä dieetillä. Tutkijoiden mukaan vähähiilihydraattinen ja välimerellinen dieetti näyttävät olevan hyviä vaihtoehtoja tavanomaiselle vähärasvaiselle ruokavaliolle. Tulokset viittaavat siihen, että dieetin räätälöimisestä terveydentilan mukaan saattaa olla etua. Uutispalvelu Duodecim (*) (New England Journal of Medicine 2008;359:229-241)
Brittisairaaloiden kirurgiset ranking-listat julkisiksi Britannian kansallinen terveyspalvelujärjestelmä NHS ryhtyy julkaisemaan sairaaloidensa kirurgisten toimenpiteiden hoitotuloksia internetissä. Kyseisellä uudistuksella halutaan lisätä potilaiden tietoisuutta operaatioista sekä auttaa heitä valitsemaan, missä sairaalassa leikkaus suoritetaan. Julkaistavat hoitotulokset eivät tosin koske kaikkia leikkauksia, vaan lonkan ja polven tekonivelleikkauksia sekä vatsa-aortan elektiivisiä- ja päivystysleikkauksia. Julkaistavista tuloksista käy ilmi muun muassa leikkausten eloonjäämisluvut, tavanomaiset sairaalassaoloajat ja sairaalabakteerien aiheuttamien infektioiden yleisyys. Lisäksi nettisivuilla tarjotaan yleistä informaatiota sairaaloista ja potilaiden kuvauksia saamastaan hoidosta. Kirurgian edustajat pitävät informaation jakamista hyvänä asiana, mutta toivoisivat eloonjäämislukujen ja sairaalassaoloaikojen lisäksi potilaille tarjottavan tietoa hoidon laadusta. Edustajien mielestä potilaiden olisi esimerkiksi syytä tietää kuinka yleisiä tavanomaiset leikkausinfektiot ja uusintaleikkaukset ovat, ja miten potilaat itse kokevat leikkaustensa onnistuneen. Kyseiset tiedot olisi edustajien mukaan syytä kerätä systemaattisesti. Uutispalvelu Duodecim (*)
Infektiolääkäri julkaisisi kaikki sairaalatartunnat Vaikka sairaalat ovat velvoitettuja seuraamaan sairaalainfektioidensa määrää, niiden ei tarvitse julkaista niitä. Tampereen yliopistossa työskentelevä infektiolääkäri Jukka Lumio haluaa muutoksen käytäntöön. Hänen mielestään kaikkien sairaaloiden pitäisi seurata Taysin esimerkkiä, ja julkaista infektiomäärät vaikka vuosikertomuksessaan. Asiasta kertoi viime sunnuntain Savon Sanomat. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa laki velvoittaa sairaaloita julkaisemaan infektioiden määrän nettisivuillaan. - Suomessa ei ole vielä käyty tällaista keskustelua virallisesti, miettii useissa asiantuntijaryhmissä mukana oleva Lumio lehdessä. Infektioiden julkistaminen ei kuitenkaan olisi kovinkaan yksinkertaista, sillä niiden määrä perustuisi edelleen vain sairaalan omiin ilmoituksiin. Lisäksi lukujen vertailu samanlaistenkin sairaaloiden välillä olisi haastavaa. Lumio sanookin, että yhdenmukaisesta ilmoituskäytännöstä sopiminen olisi tärkeää. - Jos se perustuu spontaaniin ilmoitteluun, niin niitä ei ilmoiteta kunnolla. Se tiedetään jo useista tutkimuksista. Eikä se ole tahallista salaamista, vaan se vain unohtuu muun työn ohessa, Lumio sanoo Savon Sanomissa. Julkista tietoa jo 2010? Husin infektiotautien ylilääkäri Ville Valtonen on Lumion kanssa samoilla linjoilla. - Siihen päin maailma on menossa. Tieto infektioiden määrästä kiinnostaa kansalaisia. Voi olla, että tällainen järjestelmä on käytössä jo vuonna 2010, Valtonen sanoo. Valtonen sanoo Lumion tapaan, että vertailukelpoisen tiedon saamisen esteenä on potilasaineksen erilaisuus. - Nyt trendinä on leikkauksien keskittäminen Coxan tapaisiin yksiköihin. Tiedossa on, että komplikaatioiden suhteellinen osuus kasvaa yksiköissä, joissa leikataan vähän. Leikkausten keskittäminen suuriin yksiköihin helpottaa vertailukelpoisemman tiedon tuottamista. Se puolestaan vähentää väärintulkinnan mahdollisuuksia. Silloin kansalaisten tiedontarpeen tyydyttämisen lisäksi sairaalat saavat vertaistietoa toiminnastaan.
Tule-sairauksien
aiheuttamaa taakkaa suomalaisille ei edelleen tiedosteta riittävästi
Kansainvälisen tules-vuosikymmenen toimintaa
Suomessa ohjaavan Tules-liigan puheenjohtaja, kuntoutusylilääkäri
Heikki Hurrin mukaan kansalaisten tuki- ja liikuntaelimistön terveyden
merkitystä yhteiskunnalle ei edelleenkään oteta riittävän vakavasti.
Noin miljoonalla suomalaisella on jokin tule-sairaus, joka voi
hoitamattomana kroonistua. Tule-sairaudet ovat yleisin kipua,
toiminta- ja liikuntakyvyn vajausta sekä elämänlaadun laskua
aiheuttava sairausryhmä Suomessa.
- Tule-sairauksien riski koskettaa suurinta osaa suomalaisista. Ajoittaiset selkäoireet sekä niska-hartiaseudun kivut ovat tuttuja kaikille, mutta vain harva huomaa, että kivut viestivät mahdollisen tule-sairauden puhkeamisesta. Oireisiin tulisi reagoida ajoissa, sillä hoitamaton tule-vaiva voi kroonistua pitkäaikaissairaudeksi. Kroonistunut tule-vaiva vaatii myös pitkän hoitoajan parantuakseen, Hurri toteaa. Kaikkiaan tule-sairauksien aiheuttamat suorat kustannukset arvioidaan olevan 600 miljoonaa euroa ja työpanosmenetykset kaksi miljardia euroa vuodessa. Vuodessa kertyy tule-sairauksista johtuvia sairauspäiviä yli 500 000 kun taas mielenterveyden ja sydän- ja verisuonisairauksien osalta niitä aiheutui yhteensä noin 200 000 päivää. - Eniten tule-sairauspoissaoloja aiheuttivat selkä- ja nivelsairaudet ja niiden oireet. Yhteiskunnalle kalleimmat hoitotoimenpiteet aiheutuvat lonkan ja polven tekonivelleikkauksista. Noin 30 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu tule-sairauksista. On kuitenkin hyvä muistaa, että oireiden ilmaannuttua on vielä paljon tehtävissä, Hurri sanoo. Järjestöjen tiedottamisessa tehostettavaa Hurrista tule-kentällä toimivien järjestöjen ja muiden toimijoiden tiedottamisessa on tehostamisen varaa, vaikka hyviä yrityksiä onkin ollut. - Hienoja päänavauksia on tehty kuten pian 9 vuotta käynnissä ollut tules-vuosikymmen-hanke, EU:n laajuinen Keveyttä työhön -kampanjointi, jokakeväinen Keltaisen nauhan -kampanja ja kansallisen TULE-ohjelman lanseeraus viime syksynä, Hurri luettelee. Silti tule-terveysviesti ei tunnu tavoittavan suurta yleisöä Hurrin mielestä. Lisäksi on harhaanjohtavaa, että monista kansansairauksista puhutaan erillisinä kokonaisuuksina, vaikka niiden ehkäisykeinot ja usein hoitokin etenkin alkuvaiheessa ovat samoja. - Olisi tärkeää tiedottaa tule-terveyden merkityksestä samalla kun korostetaan sydän- ja verisuonisairauksien, hengitystiesairauksien, diabeteksen ja tapaturmien tai vaikkapa unettomuuden yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia. Kaikkia näitä oireita ja kansansairauksia lievittävät samat lääkkeet: liikunnan lisääminen, terveellinen ruokavalio sekä vireystilan ja mielialan kohentaminen, Hurri korostaa. Helpot konstit avuksi Tule-sairauksien, kuten useiden muidenkin kansansairauksien, tärkeimpiä riskitekijöitä ovat ylipaino, vähäinen liikunta ja stressi. Työelämässä tule-oireita aiheuttavat lisäksi yksitoikkoiset toistoliikkeet ja työn ylikuormitus, etenkin jos työhön liittyy nostamista tai staattisia työasentoja, kuten pitkäkestoisessa näyttöpäätetyöskentelyssä. Myös työtapaturmat aiheuttavat tule-vammoja. - Arviolta neljäsosa selkäsairauksien ja nivelrikon esiintyvyydestä on selitettävissä työhön liittyvillä riskitekijöillä, Hurri mainitsee. Hurrin mukaan tuki- ja liikuntaelimet tukevat ja kannattelevat nimensä mukaisesti ihmistä. Liian kuormituksen alla rakenteet pettävät. - Tuki- ja liikuntaelimistä huolehtiminen on elintärkeää, jotta ihmisen liikunta- ja toimintakyky säilyy. Hyvä tule-terveys merkitsee sitä, että esimerkiksi selkä, luut, lihakset ja nivelet, eli tuki- ja liikuntaelimistö toimii toivotulla tavalla ja kestää käytössä eliniän. Kesällä on mukava liikkua. Reipas ulkoilu on helppo tapa hoitaa tuki- ja liikuntaelimiä kokonaisvaltaisesti, Hurri sanoo. Liikuntasuosituksen mukaan olisi hyvä liikkua kohtalaisen rasittavalla teholla 30 minuuttia päivittäin. Jo pieneen hikeen pääsy kertoo terveysvaikutusten karttumisesta. - Ihanne olisi kuitenkin liikkua enemmän kuin puolituntia päivässä, sillä pysyäkseen toimivana tuki- ja liikuntaelimistö kaipaa lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta sekä tasapainoa ylläpitävää liikuntaa. Jokaisen tulisi siis liikuttaa luitaan ja niveliään, jotta liikuntakyky säilyy hyvänä, Hurri painottaa. Pidä kantavista rakenteistasi huolta! Tules-vuosikymmen-hanketta ohjaavaan Tules-liigaan kuuluvat: ORTON/Invalidisäätiö, Reumasäätiö, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae, Suomen Fysioterapeutit, Suomen Ortopediyhdistys, Suomen Reumaliitto, Suomen Reumatologinen Yhdistys, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ja Työterveyslaitos. Lisää tules-vuosikymmen-hankkeesta: www.tules-vuosikymmen.org Sanastoa:
Hoitotakuulle asetetuista tavoitteista vain osa on toteutunut. Kustannussäästöjä ei ole saavutettu ja hoitoketjun alkupäässä hoitoon pääsy ei ole nopeutunut. Erikoissairaanhoidon jonoja ei ole saatu purettua.
Hoitotakuu, eli kiireettömään hoitoon pääsyn turvaava lainsäädäntö, tuli voimaan vuonna 2005. Sen keskeinen tavoite oli lisätä kansalaisten yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta terveydenhoitoon pääsyssä. Tavoite ei ole täysin toteutunut. Tämä johtuu osin nykyisestä lainsäädännöstä, jossa on tulkinnanvaraa ja jopa ristiriitaisuutta.
Hoitoketjun alkupäässä vastaanotolle pääsyä ei ole pystytty nopeuttamaan, mikä johtuu osin terveyskeskusten lääkäripulasta. Kiireettömissä tapauksissa odotusaika on jopa pidentynyt. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet, joiden tavoitteena on tarjota ihmisille yhdenvertaista kohtelua iästä ja asuinpaikasta riippumatta, eivät ole toimineet odotetulla tavalla, eikä niitä ole saatu jalkautettua kunnolla. Perusteita on liian paljon ja niiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen eikä sitä seurata tai valvota. Perusteiden tulkinnassa vaikuttaisi myös olevan eroja yksityisellä ja julkisella sektorilla.
Jotta kiireettömän hoidon perusteet edistäisivät yhdenvertaista hoitoon pääsyä, niiden sitovuutta tulee lisätä ja niitä koskevaa koulutusta yhdenmukaistaa. Koulutuksen tulee olla pakollista. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi myös selvittää, miten Kela-korvauksen piiriin kuuluvissa yksityislääkäripalveluissa käytetään yhtenäisiä kiireettömän hoidon perusteita.
Erikoissairaanhoidossa on määritelty tavoiteajat hoidon aloittamiselle, mutta ei hoitopäätöksen teolle. Myöskään perusterveydenhuollon jatkohoitoon ei ole panostettu riittävästi, eikä enimmäisaikaa sairauksien jälkihoidolle ole määritelty. Tehostunut leikkaustoiminta lisää jatkohoidon tarvetta, joten asiaan tulee kiinnittää huomiota.
Erikoissairaanhoidon jonoja on saatu lyhennettyä, mutta ei poistettua. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan odotukset olivat alun perinkin epärealistisia suhteessa resursseihin.
Luotettavaa arviota siitä, kuinka paljon hoitotakuu on lisännyt terveydenhuollon menoja, ei voida antaa. Karkean arvion mukaan terveydenhuoltojärjestelmien uudistaminen on maksanut kuuden vuoden aikana vähintään 800 miljoonaa euroa. Hoitotakuun voimassaoloaikana yksityislääkäri- ja sairauspäivärahakorvaukset ovat jatkaneet kasvuaan, samoin kuin yksityisten lääkäriasemien tutkimus- ja matkakorvaukset.
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 167/2008: Hoitotakuu
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä pohtineen työryhmän mielestä uudistus lisäisi kuntalaisten mahdollisuuksia valita julkisesti ja yksityisesti tuotetun palvelun välillä. Palvelusetelilaki tulisi voimaan ensi vuonna. Työryhmä luovutti esityksensä peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok.) tänään keskiviikkona. Kunta päättäisi, missä palveluissa seteliä voisi käyttää. Kunta hyväksyisi myös palveluntuottajat, pitäisi niistä luetteloa ja tiedottaisi saatavilla olevista palveluista. Palvelunkäyttäjällä ei olisi subjektiivista oikeutta palveluseteliin. Hänellä olisi myös oikeus kieltäytyä palvelusetelin käytöstä. Tällöin hänet olisi ohjattava muuten järjestettyjen palvelujen piiriin. Tasasuuruinen tai tulosidonnainen Palvelusetelin täytyisi olla arvoltaan kohtuullinen kuntalaisen näkökulmasta. Arvoa määriteltäessä otettaisiin huomioon kustannukset, jotka kunnalle aiheutuvat vastaavan palvelun tuottamisesta sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus. Palveluseteli voisi olla joko tasasuuruinen tai tulosidonnainen. Omavastuuosuutta ei olisi käyttäjälle maksuttomissa palveluissa, esimerkiksi vammaispalveluissa. Kuntalainen kuluttajana Työryhmän mielestä palveluseteli sopisi hyvin palveluihin, joissa kuntalainen voi toimia kuluttajan tavoin. Tällaisia ovat erityisesti tuotteistetut palvelut, joiden hinnoista ja laadusta sekä kunnat että asiakkaat tietävät tarpeeksi. Esimerkkejä tällaisista ovat eräät kiireettömät kirurgiset toimenpiteet ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Niitä ovat kuulokojeet tai peruukit sekä palvelusetelillä jo aiemmin tuotetut kotona annetut palvelut. Palveluseteli ei sovi kiireelliseen hoitoon tai tahdosta riippumattomaan hoitoon. Ministeri pitää työtä hyvänä Ministeri Risikon mielestä työryhmän työ on erittäin hyvä. Hänen mielestään palvelujen saanti eri puolilla Suomea monipuolistuu, kun palvelusetelin käyttöä laajennetaan. Samalla kuntalaisten valinnanmahdollisuudet paranevat. - On tärkeää, että kunnat todella tiedottavat palveluista ja ohjaavat asiakkaita niiden käytössä. Esimerkiksi ikäihmisille on tarjottava riittävästi neuvontaa, Risikko sanoo. - Ja vaikka on selvää, että palveluntuottaja on vastuussa palvelun laadusta, viime kädessä vastuu on kunnalla, Risikko huomauttaa. Palveluseteliä on toistaiseksi käytetty enimmäkseen kotipalveluissa vuodesta 2004 alkaen. Tämän vuoden alussa käyttöalaa laajennettiin kotisairaanhoitoon. Työryhmä esittää, että kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta säädettäisiin edelleen sosiaalihuolto- ja kansanterveyslaissa.
Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy parantunut huomattavasti Erikoissairaanhoidon jonotilanne on parantunut huomattavasti alkuvuonna. Sairaanhoitopiireissä oli tämän vuoden huhtikuun lopussa 4 563 potilasta, jotka olivat odottaneet hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Määrä oli vajaat seitsemän prosenttia kaikista hoitoa odottavista potilaista. Yli puoli vuotta jonottaneiden lukumäärä on puolittunut neljässä kuukaudessa. Hoitoon pääsy on parantunut erityisesti Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä. Myös muissa sairaanhoitopiireissä jonotilanne on joko parantunut tai pysynyt lähes ennallaan. Tiedot perustuvat Stakesin selvitykseen erikoissairaanhoidon jonotilanteesta sairaanhoitopiireissä 30.4.2008. Edellinen seuranta tehtiin 31.12.2007. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneista lähes 60 prosenttia jonotti kirurgiseen hoitoon, 13 prosenttia silmätautien ja 8 prosenttia korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitoon. Vaikka hoitojonot ovat edelleen pisimmät kirurgiassa, myös ne puolittuivat vuodenvaihteesta. Leikkausjonot ovat pisimmät ortopediaan ja plastiikkakirurgiaan. Hoitoon pääsy on parantunut huomattavasti silmätautien erikoisalalla, jossa yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä on vähentynyt 71 prosentilla reiluun 600 potilaaseen. Esimerkiksi kaihileikkaukseen pääsy on nopeutunut. Korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitoa yli puoli vuotta odottaneiden määrä on laskenut 62 prosentilla 375 potilaaseen. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että vanhusten kuulokojeen hankintaprosessi on nopeutunut. Väestömäärään suhteutettuna hoitoon pääsyä yli puoli vuotta jonottavia oli eniten Itä-Savon, Länsi-Pohjan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Potilasmäärältään pisimmät jonot olivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (noin 2 100 potilasta), Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (noin 450), Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (noin 350) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (noin 350). Kaikissa näissä sairaanhoitopiireissä hoitoa odottavien määrä kuitenkin väheni huomattavasti vuodenvaihteesta: Helsingissä ja Uudellamaalla 38 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 49, Pirkanmaalla 80 ja Varsinais-Suomessa 60 prosenttia. Hoitojonot lyhenivät merkittävästi myös Keski-Suomen (83 %), Kanta-Hämeen (75 %) ja Kainuun sairaanhoitopiireissä (84 %). Sairaanhoitopiireihin 1.1.–30.4.2008 saapuneista lähetteistä kolmeen prosenttiin otettiin kantaa vasta yli kolmen viikon kuluttua niiden vastaanotosta. Stakes kerää tietoa myös ensimmäiselle käynnille pääsyn odotusajoista. Potilaista 76 prosenttia pääsi ensimmäiselle käynnille kolmen kuukauden kuluessa ja 8 prosenttia joutui odottamaan yli puoli vuotta. Erot sairaanhoitopiirien välillä ovat huomattavat. Vastaava tieto on kerätty myös jo toteutuneiden ensimmäisten käyntien odotusajoista. Lisäksi tietoja on kerätty jo toteutuneiden hoito-, leikkaus- ja toimenpiteiden odotusajoista 1.1.–30.4.2008. Sairaanhoitopiirikohtaiset seurantiedot (ppt-esitys) on talletettu Stakesin verkkopalveluun.
Ruotsalaisen huippuasiantuntijan ja laihdutuskirurgian uranuurtajan David Sjöströmin SOS-tutkimuksen mukaan kirurginen laihdutusleikkaus tarjoaa pitkäaikaisimmat tulokset muihin laihdutusmenetelmiin verrattuna. Sjöström kertoi tuloksista pohjoismaisilla gastroenterologiapäivillä Suomessa. Kymmenkunta prosenttia väestöstä on vakavasti ylipainoisia Ruotsissa. Heistä kolmisen prosenttia hyötyisi leikkauksesta. Ruotsi leikkaa vuosittain 2 300 potilasta. Suomessa leikattiin viime vuonna 152 potilasta.Ylipainoisia suomalaisista on noin 20 prosenttia, joista 2-4 prosenttia hyötyisi laihdutusleikkauksista. Sjöströmin mukaan leikkausten määrän nostamisella on Ruotsissa vastattu terveydenhuollosta tulevaan paineeseen. - Poliitikkojen epäilykset ovat väistyneet, kun he ovat ymmärtäneet leikkausten vähentävän sairaalajaksoja, hoitopäiviä, lääkärissäkäyntejä ja ylipäätään lihavuudesta aiheutuvia kustannuksia, Sjöström sanoo. Hän toivoo leikkausten vuotuisen määrän nousevan Ruotsissa 10 000-15 000:een 5-10 vuodessa. Sjöströmin mukaan kirurginen laihdutusleikkaus nostaa potilaan elämänlaatua ja parantaa useita lihavuuden liitännäissairauksia. Leikkauksessa joko kokonaan tai osittain parantuneita liitännäissairauksia ovat esimerkiksi uniapnea, korkea kolesteroli, verenpaine ja diabetes. Leikatuilla potilailla myös sairastuneisuus diabetekseen vähenee merkittävästi kaksi vuotta leikkauksen jälkeen. Kustannukset vai inhimillisyys? Ruotsalaisselvityksen mukaan liikalihavuuden välilliset kustannukset ovat 3,4 kertaa niin korkeat kuin liikalihavuudesta suoraan johtuvat kustannukset. Vuonna 2003 lihavuuden aiheuttamat välilliset kustannukset heikensivät Ruotsin tuottavuutta 12,4 miljardia kruunua eli noin 1,33 miljardia euroa. Sairaalahoitojaksot sekä lääkehoito maksoivat arviolta 3,6 miljardia kruunua eli noin 386 miljoonaa euroa. Joidenkin arvioiden mukaan lihavuus aiheuttaa Suomessa vuosittain vähintään runsaan 260 miljoonan euron kokonaismenot, joista vajaat 190 miljoonaa euroa ohjautuu terveydenhuollon ja loput sosiaaliturvan maksettavaksi. Laihdutusleikkausten määrä on lisääntynyt voimakkaasti, sillä elintapamuutosten toteuttaminen on vaikeaa ja onnistuneenkin laihdutuksen jälkeen paino nousee usein uudelleen. - Kustannusten laskeminen on tietysti tärkeää, mutta se tapahtuu vain auttamalla liikalihavia ihmisiä. Tärkeintä on inhimillisyys: leikkaus antaa liikalihavuudesta kärsivälle uuden elämän ja pelastaa usein ennenaikaiselta kuolemalta, sanoo Sjöström.
Valtaosa suomalaisista uskoo sairauksien hoidossa koululääketieteen parantavaan voimaan. Yli 95 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että kirurginen toimenpide, reseptilääke, liikunta ja oikea ruokavalio tehoavat sairauksiin. Selvä enemmistö täydentää mielellään terveydenhoitoaan omaehtoisesti. 78 prosenttia suomalaisista luottaa psykoterapian; 75 prosenttia reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden; 71 prosenttia kiropraktiikan ja 64 prosenttia akupunktion tehoon. Vaihtoehtoiset hoidot kasvattavat suosiotaan: puolet kansalaisista uskoo luontaistuotteisiin ja vyöhyketerapiaan. Aromaterapia ja hypnoosi sen sijaan eivät vertailussa pärjää. Aromaterapiaan luottaa 24 ja hypnoosiin 32 prosenttia suomalaisista. Viisikymppinen rukoilee Eniten apua vastaajat kokivat saaneensa leikkauksista, reseptilääkkeistä, liikunnasta ja ruokavaliosta. Vähiten apua vastaajat saivat rohdos- ja ravintolisävalmisteista, hypnoosista, luontaistuotteista ja aromaterapiasta. Nuorimmat, 15-24-vuotiaat vastaajat kokivat saaneensa keskimääräistä useammin hyötyä luontaistuotteista ja ravintolisävalmisteista. Yli 50-vuotiaat taas olivat sitä mieltä, että apu löytyy rukouksesta. Tutkimuksen mukaan naiset suhtautuvat miehiä myönteisemmin eri hoitoihin ja parannuskeinoihin. Naiset ovat miehiä useammin myös tutustuneet eri hoitomuotoihin, ja homeopatiaa lukuun ottamatta he myös kokevat miehiä useammin hoidot hyödyllisiksi. Tiedot ilmenevät Apteekkariliiton, Lääketietokeskuksen ja Lääkäriliiton Taloustutkimukselta tilaamasta tutkimuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin noin tuhatta 15-79 -vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 3,2 prosenttia.
Terveyden edistämisen barometri 2008: Ilmapiiri muuttumassa myönteiseksi Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) julkisti 28.5. Terveyden edistämisen barometrin 2008, joka antaa kuvan terveyden edistämisen nykytilanteesta ja tulevaisuuden odotuksista sekä toiminnan toteutumisesta ja ajankohtaisista kysymyksistä. Terveyden edistämisen barometriin haastateltiin yhteensä 242 kuntajohtajaa, kunnan terveysjohtajaa ja kansanterveysjärjestön johtajaa. Barometri julkaistiin 16. kerran. Terveyden edistämisen ilmapiiri on selkeästi muuttunut. Nyt aletaan hiljalleen nähdä, että terveyden edistämiseen kannattaa panostaa ja että monien eri kunnan hallintokuntien ja muiden toimijoiden on tehtävä osansa. Erityisesti vauraat ja isot kunnat haluavat kiinnittää huomiota terveyden edistämiseen ja rakenteiden uudistamiseen. Toisaalta pienten kuntien talous ei välttämättä anna mahdollisuuksia isojen kuntien kaltaisiin linjauksiin. Terveyden edistäminen nähdään nyt aiempaa selkeämmin kokonaisvaltaisena toimintapolitiikkana. Uhkana koetaan kuitenkin kasvava eriarvoisuus kansalaisten välillä. Sen taustalla nähdään yhteiskunnan hallitsemattomat muutokset. Myös kansalaisten ikääntyminen nähtiin erityisen haastavana tekijänä tulevaisuusodotuksissa. Vastaajien mielestä painoarvoltaan kolme tärkeintä terveyden edistämisen kehittämiskohdetta ovat elintavat, työkyvyn ylläpitäminen ja fyysinen turvallisuus. Terveyden edistämisen arvostus on vahvassa nousussa Lähes kaikki vastaajat arvioivat terveyden edistämisen tilanteen kehittyvän joko parempaan suuntaan tai pysyvän ennallaan. Erityisesti sen valoisiin tulevaisuudennäkymiin uskoivat kuntavastaajat - 41 prosenttia. Terveyden edistämisen esilläolo, sen eteen tehdyt konkreettiset toimenpiteet sekä parantunut terveydenhuollon resursointi luovat uskoa yhteiseen tavoitteeseen. Myös tietous terveyden edistämisen laajasta vastuunjaosta yli hallintorajojen on selkeästi lisääntynyt. - Terveyden edistämisen on oltava kunnan ylimmän johdon vastuulla, sanoo Tekryn toiminnanjohtaja Mika Pyykkö. - Tästä näkökulmasta barometrin tulokset lupaavat monilta osin hyvää. Kunnat näyttävät nyt tunnistavan laaja-alaisen vastuunsa kuntalaisten terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nähdään investointina, jolla voidaan osaltaan välttyä korjaavien toimenpiteiden aiheuttamilta kustannuksilta. Yli 6000 asukkaan kunnissa tilanne nähtiin pienempiä kuntia valoisampana. Taloudellinen tilanne ja korjaavien toimien kustannukset näkyvät vastauksissa, sillä hyvä taloustilanne näyttää lisäävän valmiutta myös terveyden edistämiseen. Mitä vauraampi ja isompi kunta, sitä myötämielisempää on suhtautuminen. Jos kunnan talous on heikoilla, terveyden edistämiseen ei yksinkertaisesti näytä olevan mahdollisuutta resursoida vaan rahavirrat hupenevat korjaaviin toimiin. Toisaalta tulevaisuuden synkkänä näkevien osuus on kasvanut edellisen vuoden noin 2 prosentista lähes 5 prosenttiin. Ristiriitaisia ajatuksia perustellaan resurssien ja osaamisen puutteella. Myös poliittisten puheiden ja käytännön tekojen kohtaamattomuus koettiin ongelmaksi. Pääministeri Vanhasen II hallituksen asettama terveyden edistämisen politiikkaohjelman toteutuksen toivotaankin helpottavan rakenteiden uudistamista. Toisaalta vaikka siihen kohdistetaan nyt paljon odotuksia, se on jäänyt sisällöltään etäiseksi. - Vastaajat näkevät nyt terveyteen vaikuttavat syyt ja seuraukset aiempaa laajemmin. Politiikkaohjelman toivotaan ennen kaikkea vahvistavan yhteistyötä ja terveyden edistämisen rakenteita, sanoo Tekryn suunnittelija Heikki Parviainen. Terveyden edistämisen painoarvot: Elintavat, työkyky ja turvallisuus Vastaajista 67 prosenttia piti elintapoihin liittyviä asioita tulevaisuudessa merkittävimpinä terveyden edistämisen alueena. Seuraavaksi tärkeimpinä vastaajat pitivät työkyvyn ylläpitoa, 56 prosenttia, ja fyysisen turvallisuuden edistämistä, 33 prosenttia. Erityisesti kunnanjohtajat arvioivat elämäntapoihin liittyvien hankkeiden olevan tehokkaita. - Se pitäisi kuitenkin ymmärtää, että terveyden edistäminen ei voi perustua pelkästään elämäntapatietojen jakamiseen. Esimerkiksi terveyserojen taustalla on myös yhteiskunnallisia syitä, joihin on mahdollista vaikuttaa, sanoo Heikki Parviainen. Työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen painottuva työ nousi myös vahvasti esille vastauksissa. Huolen voidaan ajatella syntyvän väestön ikääntymisestä ja se oli keskeinen syy terveyden edistämisen tilanteen synkille tulevaisuudennäkymille. Tuloksista voidaan myös päätellä, että vastaajat ovat mieltäneet työpaikan keskeiseksi terveyden edistämiselle. Kolmanneksi nostettiin fyysisen turvallisuuden edistäminen. Sen painoarvon näkeminen selittyy liikenne- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tärkeyden tiedostamisena. Terveysjohtajista 32 prosenttia nosti asuinympäristön terveellisyyden painoarvoltaan korkeaksi, kun kaikista vastaajista näin teki ainoastaan 8 prosenttia. Toisaalta sen painoarvon katsottiin vahvistuvat tulevaisuudessa. Tätä selittänee se, että terveys nähdään aiempaa laajempana syy-seuraus -suhteiden yhteissummana. Johtajien vastauksista heijastuivat myös odotukset kuntalaisiin päin ja näkemys aktiivisesta asukkaasta. toivotaan, että kuntalainen on itse aktiivinen ja osallistuu ympäristönsä kehittämiseen mm. asukasyhdistysten kautta.
Markku Hakala Suomen Tule ry:n puheenjohtajaksi
Suomen Tule ry:n hallitukseen valittiin Suomen Nivelyhdistyksen edustajana Jyrki Laakso ja hänen varajäsenekseen Esko Kaartinen. Suomen Tule ry on tuki- ja liikuntaelinalan järjestöjen liitto, johon kuuluu 16 jäsenjärjestöä. Liiton merkittävin ponnistus alan hyväksi on hiljattain julkaistu Kansallinen Tule-ohjelma, jonka toteuttamisvaihe on alkamassa. Suomen Nivelyhdistys on Suomen Tule ry:n jäsen.
Reumapotilailla usein psyykkisiä ongelmia Reumasairauksia potevilla on muuta väestöä enemmän mielenterveysongelmia. Ruotsalaistutkijoiden havainto koskee nivelreumaa, mutta etenkin selkärankareumaa tai systeemistä lupus erythematosusta eli SLE:tä sairastavia. Tulokset perustuvat koko Ruotsin väestön kattaviin rekisteritietoihin vuosilta 1973-2004. Tulokset eivät paljasta mistä yhteys johtuu, mutta reumasairaudet ovat usein hyvin raskaita ja vaikeuttavat huomattavasti normaalia elämää. Näin ollen reuma voi hyvinkin koetella myös potilaan mielenterveyttä. Eri mielenterveysongelmien esiintyvyys vaihteli reumatyypistä, sukupuolesta, iästä ja seuranta-ajasta riippuen. Nivelreumaa tai selkärankareumaa sairastavilla oli esimerkiksi muuta väestöä enemmän neuroottisia häiriöitä ja persoonallisuushäiriöitä, ja nivelreumaa sairastavilla naisilla myös masennusta ja psykooseja. SLE:tä sairastavilla oli muuta väestöä enemmän psykoottisia häiriöitä, persoonallisuushäiriöitä, masennusta, neuroottisia häiriöitä ja sekavuustiloja. Tutkijat toivovat, että reumapotilaita hoitavat lääkärit huomioisivat potilaidensa mahdolliset mielenterveysongelmat ja sen, että toiset potilaat ovat niille alttiimpia. Nivelreumaa ja selkärankareumaa sairastaa noin 5-10 suomalaista tuhannesta. Muun muassa nivelarkuutta ja -turvotusta aiheuttavaa SLE:tä sairastaa noin tuhat suomalaista. Uutispalvelu Duodecim (*) (Archives of General Psychiatry 2008;65:501-507)
Googlen terveyspalvelu käynnistyi Hakujätti Googlen aluevaltaus terveydenhoitomarkkinoille on alkanut. Google Health -palvelun betatestaus käynnistyi. Käyttäjät voivat ladata palveluun sekä säilyttää siellä omia terveystietojaan. Palvelun voi muun muassa asettaa muistuttamaan lääkkeiden ottamisesta. Google Health osaa myös pitää kirjaa käyttäjiensä liikunnasta. Google toivoo, että yksittäisten käyttäjien lisäksi palvelun ottavat käyttöönsä myös lääkärit ja sairaalat. Google Health aikoo yhdistää Yhdysvaltojen lukuisat toisistaan erillään olevat sairaalakohtaiset tietojärjestelmät. Uutispalvelu Cnetin mukaan USA:ssa on yli 200 suljettua terveystietokantaa. Terveyspalvelun tietokannasta on tulossa massiivinen, sillä pelkästään Yhdysvalloissa otetaan vuosittain kaksi miljardia röntgenkuvaa ja 62 miljoonaa tietokonetomografiakuvaa. Hakujätti kertoi terveyspalvelustaan ensimmäisen kerran noin puolitoista vuotta sitten. Myös kilpailija Microsoft on kertonut virittelevänsä vastaavaa HealthVault-palvelua.
Kelan asiakkaat näkevät nyt verkosta sairaanhoitokorvaustensa ja lääkkeiden erityiskorvaustensa tiedot sekä vammaisetuuksiensa ja kansaneläkkeensä tiedot. Asiakkaat voivat helposti seurata hakemuksen käsittelytilannetta tai omavastuuosuuden täyttymistä sekä tarkistaa, koska etuus seuraavan kerran maksetaan. Omia tietojaan voi katsoa Kelan asiointipalvelusta tunnistauduttuaan palveluun pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Palvelu on täydentynyt vaiheittain, ja mukana ovat nyt kaikki Kelan yleisimmät etuudet. Palvelussa voi myös hakea useita etuuksia sekä tehdä etuuksiin liittyviä ilmoituksia, esim. ilmoittaa työttömyyspäivänsä tai opintotuen perumisesta tai palauttamisesta. Sairaanhoitokorvausten omavastuuosuuden täyttymistä voi seurata Kela maksaa sairaanhoitokorvauksia yksityisen lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista, tutkimuksesta ja hoidosta sekä matkoista ja lääkekuluista. Nyt Kelan maksamat sairaanhoitokorvaukset näkyvät kootusti asiointipalvelussa. Sieltä voi katsoa, paljonko korvauksia on maksettu ja mille tilille. Palvelusta on myös helppo seurata lääkkeiden tai matkojen vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä. Lääkekorvauksien 643,14 euron omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa korvattavasta lääkkeestä itse vain 1,50 euroa. Kela ilmoittaa omavastuun täyttymisestä asiakkaalle myös kirjeitse. Samalla se lähettää lisäkorvauksiin oikeuttavan apteekissa näytettävän ilmoituksen. Matkakustannusten vuotuinen omavastuuosuus on 157,25 euroa. Kun se ylittyy, Kela maksaa ylittävät kustannukset kokonaan. – Kun omavastuu on täyttynyt, asiakas saa siitä tiedon postitse ja matka-kustannusten omavastuukortin. Monia kiinnostaa kuitenkin seurata itse, koska omavastuuosuus täyttyy, kertoo Kelan pääsuunnittelija Marjo Turkulainen. Myös päätös lääkkeen erityiskorvausoikeudesta näkyy Peruskorvauksen lisäksi Kelasta voi saada vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkekustannuksiin erityiskorvauksen, johon haetaan erikseen oikeutta B-lääkärintodistuksella. Asiointipalvelusta voi nyt katsoa, onko B-todistus tullut Kelaan ja onko oikeus erityiskorvaukseen tai rajoitettuun peruskorvaukseen myönnetty. – Palvelusta näkee myös, mille ajalle korvausoikeus on myönnetty, ja jos oikeus on määräaikainen, milloin se päättyy. Kun asiakas näkee, että korvausoikeus on päättymässä, hän voi hakea sille jatkoa uudella lääkärintodistuksella, sanoo vakuutussihteeri Päivi Puustinen lääkekorvausryhmästä. Erityiskorvaus on 72 % tai 100 % ostetun lääkkeen hinnasta ja peruskorvaus 42 %. Vammaisetuuksien ja eläkkeiden maksupäivät ja määrät katsottavana Kun asiakas on hakenut Kelasta vammaisetuutta tai eläkettä, hän voi seurata hakemuksensa käsittelytilannetta asiointipalvelussa. Hän näkee myös, mille ajalle etuus on myönnetty, milloin se seuraavan kerran maksetaan ja minkä suuruisena. Vammaisetuuksista palvelussa näkyvät tiedot 16 vuotta täyttäneen vammaistuesta, eläkettä saavan hoitotuesta ja ruokavaliokorvauksesta. Eläkkeiden osalta näkyvät vanhuuseläke, yksilöllinen var-haiseläke, työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, työttömyyseläke, lapsikorotus ja rintamalisät. Vanhuuseläkettä, eläkettä saavan hoitotukea ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi jo hakea verkossa. Yrittäjä voi tarkistaa, paljonko työterveyshuollon korvauksia on käytettävissä Yrittäjä voi seurata helposti verkosta, paljonko hänelle on kertynyt itselle järjestetyn työterveyshuollon kustannuksia vuoden ajalta ja paljonko hän on saanut niihin korvauksia Kelasta. Palvelusta näkee myös nopeasti, kuinka paljon korvausrahaa on jäljellä loppuvuodelle. Kun yrittäjä on järjestänyt työterveyshuollon kunnallisessa terveyskeskuksessa, rahamäärissä ovat mukana sekä yrittäjälle että terveyskeskukselle maksetut osuudet. Yrittäjä voi katsoa palvelussa myös hänelle lähetettyjä päätöksiä ja lisäselvityspyyntökirjeitä. Vuonna 2008 yrittäjän ehkäisevän työterveyshuollon enimmäiskorvausmäärä on 217,30 euroa, ja kun toimintaan sisältyy työpaikkaselvityksiä tai tilakäyntejä, 434,60 euroa. Sairaanhoidon enimmäiskorvausmäärä on 129,30 euroa.
Lämmin, kiireetön ja empaattinen lääkäri saa hyviä hoitotuloksia, vaikka hänen antamansa hoito olisi lumetta. Tällaisen lääkärin antama lumehoito on tehokkaampaa kuin etäisen lääkärin lumehoito, käy ilmi tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui 262 keskimäärin 39-vuotiasta miestä ja naista, jotka sairastivat ärtyvän suolen oireyhtymää. Kolmen viikon ajan he saivat joko erikoisneuloilla annettavaa lumeakupunktiota, lumeakupunktiota, jonka antaja pyrki lämpimään ja kiireettömään hoitosuhteeseen, tai heidät satunnaistettiin ryhmään, jota vain seurattiin tutkimuksen ajan. Kolmen viikon jälkeen ryhmistä puolet jatkoi samoissa ryhmissä toiset kolme viikkoa. Empaattisten lääkärien potilaista kuusi kymmenestä koki lääkehoitoihin verrattavan oireiden lievenemisen, pelkkää lumehoitoa saaneista hieman alle puolet ja seurantaryhmäläisistä kolmannes. Tulokset olivat samansuuntaisia kun tarkasteltiin potilaiden elämänlaatua ja oireiden vakavuutta. Vaikka tutkimuksessa selvitettiin lumehoitojen vaikutuksia, on todennäköistä että hyvä hoitosuhde lisää myös oikeiden hoitojen ja lääkkeiden tehoa. Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa. Uutispalvelu Duodecim (*)
Monilla kipuja vuoden kuluttua polven tähystyksestä Norjalaiset tutkijat tutkivat miten vuoden kuluttua on toivuttu polven tähystyksestä. Sadasta tutkitusta potilaasta 80:ltä poistettiin kierukka, yhdeksälle tehtiin diagnoositähystys ja 11:lle muu tähystystoimenpide. Vuoden kuluttua tähystyksestä oli lepokipuja 30 %:lla miehistä ja 29 %:lla naisista. Kipua ja liikerajoituksia esiintyi eniten yli 50 vuoden ikäisillä ja naisilla. Yllättävää kyllä ei ylipaino éi vaikuttanut kipujen ja rajoitusten esiintymiseen. Mukaan tuloksiin ei otettu niitä 37 potilasta, joilla ei ollut lainkaan kipua tai vain lievää kipua tunnin päästä tähystyksestä. Tutkijoiden mukaan näiden potilaiden mukaanotto olisi todennäköisesti pienentänyt nyt tulokseksi saatua yllättävän suurta prosenttiosuutta. (Rosseland L ym. Acta Anaesthesiol Scand 2008;52:332)
Copyright Duodecim 2004. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kielto koskee materiaalin käyttöä frame-tekniikalla, linkittämällä suoraan tähän tiedostoon sekä kaikkeen muuhun toimintaan mm. cache- ja proxy-tekniikalla. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen muillakin tavoilla kielletään. Tämä koskee myös tulostusta ja tallennusta muuhun kuin yksityiseen käyttöön. |
Suomen Nivelyhdistys ry - PL 1328, 00101 Helsinki - (09) 27 123 12 - toimisto@niveltieto.net |
