|
|
Tuoreimmat uutisetTäältä löydät viimeisimmät nivelasioihin ja terveyteen muuten liittyvät uutispoiminnat. Vanhemmat uutiset löytyvät vasemman reunan napeista.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat kolmasosan kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä vuosina 2004–2008, Kela tiedottaa. Viime vuonna korvattiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia yhteensä 5,4 miljoonaa sairauspäivärahapäivää. Toiseksi yleisimmän sairauspääryhmän, mielenterveyden häiriöiden takia korvattiin vuosina 2004–2008 neljännes kaikista päivistä, vuonna 2008 yhteensä 4,1 miljoonaa päivää. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia päiviä korvattiin eniten Pohjois-Savon ja Kymenlaakson maakunnissa, vähiten Uudenmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Mielenterveyshäiriöiden takia korvattujen päivien osuus oli puolestaan suurin Lapin ja Keski-Suomen maakunnissa, pienin Itä-Uudellamaalla. Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,8 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, mikä oli vajaat kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vähenevä suuntaus on jatkunut tänä vuonna. Tammi–marraskuussa 2009 korvattujen päivien yhteismäärä oli neljä prosenttia pienempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2008. Viidennes naisten korvauksista johtuu masennuksestaSairauspääryhmien osuudet korvatuista päivistä eroavat sukupuolen mukaan tarkasteltaessa. Vuosina 2004–2008 aiheuttivat mielenterveyden häiriöiden pääryhmään kuuluvat sairaudet lähes 30 prosenttia naisille korvatuista sairauspäivärahapäivistä, mielialahäiriöt (lähinnä masennus) yksinään lähes viidenneksen kaikista päivistä. Miehille korvattiin masennuksen takia noin 13 prosenttia päivistä ja koko mielenterveyden häiriöiden pääryhmän takia runsas viidennes päivistä. Vammojen takia korvattiin miehille 16–18 prosenttia päivistä, naisille 9–10 prosenttia. Kasvaimien takia korvattiin naisille 8 prosenttia päivistä, miehille vajaa 5 prosenttia.
Kansallinen Terveysarkisto avattu, sähköinen resepti tulee Kansallisen Terveysarkiston internetsivut on avattu osoitteessa http://www.kanta.fi. Sivujen kautta kansalaiset pääsevät katsomaan resepti- ja potilastietojaan, kunhan sähköinen resepti ja sähköinen potilastiedon arkisto on otettu käyttöön. Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon ja apteekkien uusille valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. KanTa-internetsivuilla kerrotaan sähköisestä reseptistä ja potilastiedon arkistosta kansalaisille, terveydenhuollon ja apteekkien ammattihenkilöille sekä KanTa-palveluihin liittyville organisaatioille. Sivut ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. KanTa-internetsivujen rakenne KanTa-internetsivujen päävalikko koostuu neljästä osiosta, jotka on suunnattu kansalaisille, terveydenhuollolle ja apteekeille sekä tietotekniikan ja yhteyksien toteuttajille. Kansallisen Terveysarkiston yleisesittelylle on lisäksi varattu oma osionsa. KanTa-internetsivut avautuvat Kansallisen Terveysarkiston yleisesittelysivulle. Osioon on koottu yleistietoa KanTa-palveluista sekä niiden käyttöönotosta. Kansalaisille-osiossa kerrotaan niistä muutoksista, joita sähköinen resepti ja potilastiedon arkisto tuovat lääkärissä ja apteekissa asiointiin. Lisäksi kerrotaan kansalaisten mahdollisuudesta katsoa omia resepti- ja potilastietojaan verkossa. Katselu on mahdollista sitä mukaa kuin sähköisiä reseptejä aletaan kirjoittaa ja potilastietoja tallentaa sähköiseen arkistoon. Terveydenhuollolle ja apteekeille -osioon on koottu tietoa muutosten vaikutuksista lääkäreiden, terveydenhoitajien, apteekkarien ja farmaseuttien jokapäiväiseen työhön. Tietotekniikan ja yhteyksien toteuttajille -osioon on koottu tietoa KanTaan liittyvien tietojärjestelmien teknisistä määrittelyistä sekä standardeista ja ohjelmistojen yhteistestauksesta. Näitä tietoja tarvitsevat lähinnä ohjelmistotoimittajat ja tietoliikenneoperaattorit. Sähköinen resepti käyttöön ensi vuodesta alkaen Ensimmöiset sähköiset reseptit kirjoitetaan ensi vuonna Turun ja Kotkan piloteissa. Silloin myös sikäläiset terveydenhuollon ja apteekkien asiakkaat pääsevät katsomaan reseptietojaan Omien tietojen katselusta. Sähköisen potilastiedon arkistoa kehitetään STM:n johdolla. Arkiston toteutus joudutaan vaiheistamaan työn laajuuden vuoksi. Tulevaisuudessa KanTa-internetsivuilla voi seurata, milloin sähköinen resepti otetaan käyttöön omalla paikkakunnalla.
D-vitamiini hidastaa vanhenemista ja lisää terveitä elinvuosia D-vitamiini näyttäisi suojaavan keskushermoston rappeutumissairauksilta. Viime vuosien aikana on saatu lisävalaistusta normaaliin elimistön vanhenemiseen, kun on selvinnyt, että vanhenemista jarruttavan hormonin (FGF-23) vaikutus perustuu D-vitamiiniin. Sekä koe-eläimillä että ihmisillä on todettu, että FGF-23 jarruttaa D-vitamiinin hormonaalisten muotojen tuottoa. Siten FGF-23:n toimintaa häiritsevät mutaatiot saavat aikaan D-vitamiinin yliaktiivisuuden ja nopeuttavat vanhenemista. Tamperelainen tutkimusryhmä on juuri ilmestyneessä arvostetussa Psychoneuroendocrinology-lehdessä osoittanut, että sekä D-vitamiinin yliaktiivisuus että sen vaikutuksen puutos nopeuttavat fysiologista vanhenemista. Tutkimusryhmä on jo aikaisemmin raportoinut, että eturauhassyövän riski on pienimmillään, kun seerumin D-vitamiinipitoisuus on normaali, mutta riski lisääntyy sekä matalilla että korkeilla veripitoisuuksilla. Sairastumisriski noudattaa U-muotoista riippuvuutta D-vitamiinin veripitoisuudesta. Tällainen U-muotoinen riippuvuus D-vitamiinista näyttäisi olevan melko yleistä, koska sellainen ilmenee myös kokonaiskuolleisuudessa, sydänkuolleisuudessa ja luuston haurastumisessa. On mahdollista, että oikealla D-vitamiinin annostelulla voitaisiin lykätä monien kroonisten sairauksien alkamista jopa vuosilla myöhemmäksi. Tällaisia sairauksia ovat eräät yleiset syövät, sokeritauti, verisuonten kalkkeutuminen, verenpainetauti, keskushermoston rappeutumissairaudet, astma, autoimmuunisairaudet ja osteoporoosi. Sama tutkimusryhmä julkaisee uusia, suoria todisteita uudesta D-vitamiinihormonista, kalsidiolista, kohta ilmestyvässä Journal of Steroid Biochemistry and Molecular Biology -lehdessä. Tulokset muuttavat huomattavasti käsitystä D-vitamiinin toiminnasta. Sekä tämä uusi hormoni että U-muotoinen sairastuvuus D-vitamiinin suhteen herättivät vilkkaan keskustelun lokakuussa Belgiassa pidetyssä D-vitamiini-kongressissa. Aikaisemmin inaktiivisena pidetty kalsidioli saattaa olla terveyden kannalta tärkeämpi hormoni kuin kalsitrioli. Kalsidiolia tuotetaan maksassa ja se on D-vitamiinista muodostuva ensimmäinen aineenvaihduntatuote. Tutkimusryhmän vetäjä, Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pentti Tuohimaa arvelee, että erityisesti Suomessa, jossa D-vitamiinin vajaus talvella on yleistä, olisi syytä kokonaan uudelleen arvioida D-vitamiinin terveydelliset vaikutukset. Siitä voi olla hyötyä jopa kausi-influenssan torjunnassa, mutta suurimmat kansainterveydelliset vaikutukset saataisiin kroonisten vanhuuteen liittyvien sairauksien ehkäisyssä. Eri arvioiden mukaan D-vitamiinin riittävällä annostelulla voitaisiin saada 2-5 tervettä elinvuotta lisää.
Polviproteeseilla hyvä pysyvyys Reumasairauden tai nivelrikon vaurioittama polvinivel voidaan hoitaa asettamalla polveen proteesi. Tekonivelkirurgia on vakiinnuttanut asemansa polvinivelen kuluman viimevaiheen hoitona, ja vuosittain leikkauksia tehdään yhä enemmän. Pitkäaikainen reumasairaus voi aiheuttaa erityisiä haasteita tekonivelkirurgiassa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin retrospektiivisellä eli ajallisesti taaksepäin suuntautuvalla seurantatutkimuksella polvitekonivelleikkausten tuloksia erityisesti nivelreumaa sairastavilla potilailla. Nivelproteesien tutkimuksessa käytetään usein tulosmittarina proteesin pysyvyyttä (survival). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin pysyvyyteen vaikuttavia tekijöitä yhtä proteesisarjaa (AGC=Anatomically Graduated Components) käytettäessä. Suomessa aikavälillä 1985-1999 tehtyjen AGC-polvitekonivelleikkausten tuloksia kartoitettiin vertaamalla rekisteriaineistosta kahta potilasryhmää, nivelreumaa ja nivelrikkoa sairastavia. Ikä ja sukupuoli osoittautuivat merkittäviksi tekijöiksi tekonivelen pysyvyydessä; miesten uusintaleikkausmäärät olivat kummassakin potilasryhmässä suuremmat, ja kymmenen vuoden pysyvyysluvut olivat merkittävästi paremmat vanhemmilla potilailla. Tekoniveltutkimuksessa voidaan pohtia eri proteesimallien vaikutusta tuloksiin. Kahden erilaisen säärikomponentin yhteyttä AGC-proteesin pysyvyyteen tarkasteltiin Reumasäätiön sairaalan aineistosta. Vuosina 1985-1995 tehtyjen 586 nivelreumaa sairastavan potilaan 751 polven tekonivelleikkauksen seurannassa ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa pysyvyydessä. Pysyvyysluvut olivat kummankin komponentin ryhmässä hyvät. Kumulatiivinen pysyvyysprosentti oli valetun säärikomponentin ryhmässä viiden vuoden kohdalla 96.8% ja kymmenen vuoden kohdalla 94.4%, modulaarisen säärikomponentin ryhmässä luvut olivat vastaavasti 96.2% ja 93.6%. Tutkimuksessa todettiin myös, että 224 nivelreumaa sairastavan potilaan 234 polvitekonivelleikkauksen lyhyen aikavälin tarkastelussa polvilumpion pinnoittamisella tai sen pinnoittamatta jättämisellä ei ollut merkitystä tekonivelen pysyvyydelle. Lisäksi pienen, kirurgisesti vaativan potilasaineiston (neljä ensileikkausta ja 21 uusintaleikkausta) lyhyen aikavälin tarkastelussa voitiin osoittaa, että huolimatta haastavasta leikkausta edeltävästä tilanteesta, käytetty proteesi Dual Articular Knee osoittautui käyttökelpoiseksi.
Perunaa tekonivelenkin pinnalle? Pektiinipinnoitetut kovakudosimplantit Luu- ja hammasimplanttien sekä muiden biomateriaalien käytössä on tärkeää niiden yhteensopivuus elimistön kudosten kanssa. Implantointia mahdollisesti seuraavat haittavaikutukset, kuten tulehdukset, voivat johtaa implantin irtoamiseen. Implanttien kudossoveltuvuutta pyritäänkin parantamaan esimerkiksi sopivilla pinnoitteilla. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan kasviperäisten sokerimolekyylien, pektiinien, käyttökelpoisuutta kovakudosimplanttien pinnoitteena tutkimalla sokereiden ja nisäkäsperäisten luusolujen välisiä vuorovaikutuksia. Luukudoksen luontaisessa uudelleenmuovautumisessa luuta hajottavien solujen toiminnan on todettu paljastavan sokerirakenteita, joiden jäljittely pektiinipinnoitteilla voisi parantaa luunmuodostusta implantin ympärille ja täten sen kiinnittymistä. Erilaisista kasvilajeista, kuten omenasta ja perunasta, eristettyjen pektiiniosasten fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia voidaan kontrolloidusti muokata entsyymien avulla. Pektiinien tutkimusta pinnoitemolekyyleinä puoltaa myös niiden helppo ja suhteellisen halpa saatavuus elintarviketeollisuuden sivutuotteista, tulehdusreaktioita hillitsevät ominaisuudet sekä stabiilisuus elimistössä. Pektiinit voidaan kiinnittää erilaisille pinnoille, kuten kovakudosimplanteissa yleisesti käytetylle titaanille, jolloin alustalle muodostuu tasainen, vain muutaman nanometrin paksuinen kovalentti pinnoite. Kasvattamalla sekä luuta muodostavia että sitä hajottavia soluja eri tavoin muokatuilla pektiineillä havaitaan solujen reagoivan alustan pinnoitteeseen. Erot tulevat ilmi niin solujen kasvun kuin erilaistumisenkin suhteen, mikä osoittaa luusolujen käyttäytymisen olevan ohjailtavissa muokattujen pektiinimolekyylien avulla. Pinnoitteiden ei myöskään todettu aiheuttavan vakavia tulehdusreaktioita. Pektiinien räätälöinnillä voidaan näin ollen pyrkiä pinnoitteiden bioaktiivisuuden ja luukudosyhteensopivuuden lisäämiseen.
Tutkimus: lääkärivaje laskenut roimasti Terveyskeskusten lääkäritilanne on parantunut ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen. Vuosi sitten terveyskeskuslääkärin viroista 11 % oli kokonaan täyttämättä, mutta tänä vuonna tekijä puuttui 6,8 %:sta virkoja. Kokonaan hoitamattomia tehtäviä on 250, mikä on 158 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lääkärivajeen lasku johtuu sijaisten paremmasta saatavuudesta. Lääketieteen sisäänottomääriä on nostettu 2000-luvulla. Suuret sisäänottomäärät tietävät lisää työikäisiä lääkäreitä. Lääkäripulaa on helpottanut myös se, että yhä useampi kunta on ulkoistanut tehtäviä lääkäripalveluyrityksille. Ulkoistettujen virkojen määrä on kasvanut vuodessa 175 virasta 262:een. Vastaavasti tilapäisten ostopalvelujen osuus on vähentynyt. Terveyskeskuksen toiminnan kannalta on parempi ulkoistaa kokonaisuus ja pyrkiä pidempiaikaiseen yhteistyöhön ulkopuolisen toimijan kanssa kuin hankkia lyhyeksi määräajaksi yksittäisiä lääkäreitä. Alueiden eriarvoistuminen huolestuttaa Lääkäriliiton tutkimukseen vastanneista johtavista lääkäreistä kaksi kolmasosaa piti lääkäritilannetta erittäin tai melko hyvänä. Sairaanhoitopiireittäin tilanne on tervehtynyt Etelä-Karjalassa, Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä ja pääkaupunkiseudulla. Vajeen taittuminen on odotettua, jos tilannetta vertaa viime lamaan. 1990-luvun alussa 11 prosentin lääkärivaje kutistui olemattomiin vuodessa. Puolessa terveyskeskuksista ei ole lainkaan vajetta. Lääkäritilanne on parantunut joka kolmannessa terveyskeskuksessa, jotka tuottavat terveyspalveluita 3,4 miljoonalle suomalaiselle. Joka viidennessä eli 38 terveyskeskuksessa on edelleen yli 20 % lääkärintehtävistä kokonaan hoitamatta. Lääkäriliitto on huolissaan alueiden mahdollisesta eriarvoistumisesta. 20 vuotta sitten tilanne helpotti kaikkialla, nyt vaje vaihtelee Päijät-Hämeen nollasta Pohjois-Karjalan lähes 23 %:iin. Kuntien heikoista taloudellisista näkymistä huolimatta, lääkäripalvelut on turvattava myös jatkossa. Palvelujen saatavuus parantunut Lääkäritilanne on parantunut erityisesti isoissa, yli 15 lääkärin terveyskeskuksissa. Huonoin tilanne on edelleen pienissä, alle kuuden lääkärin terveyskeskuksissa, joissa vaje on 11,7 %. Pienin lääkärivaje 3,5 %, on yli 100 000 asukkaan väestöön pohjaavien terveyskeskusten alueella. Tämän lisäksi lääkäripula on helpottanut erityisesti väestöpohjaltaan 20 000–50 000 asukkaan terveyskeskuksissa. Lääkäritilanteen kohentuminen parantaa palveluiden saatavuutta. Vuosi sitten kaksi miljoonaa suomalaista asui alueilla, joiden terveyskeskuksissa vähintään joka kymmenes lääkärintehtävä oli hoitamatta. Nyt huonoin tilanne koskettaa miljoonaa ihmistä. Terveyskeskuksen lääkäritilanne -tutkimus perustuu yhden päivän, 7.10.2009, tilanteeseen. Tiedot koskevat päiväaikaista toimintaa. Vastaukset on saatu kaikilta maan terveyskeskuksilta, joita on 195. Kuntakohtaiset tiedot ovat Lääkäriliiton nettisivuilla. Tutkimus on tehty yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, STM:n ja THL:n kanssa.
Lomajärjestö Lomaliitto on haettu konkurssiin. Kaikki Lomaliiton kautta järjestetyt tuetut lomat vuodelle 2010 peruuntuvat sen johdosta.
Tasavallan presidentti on 27.11.2009 myöntänyt professorin arvonimen lääketieteen tohtori, dosentti Eero Antero Beltille. Belt on Reuman sairaalan johtava ylilääkäri ja toimii mm. Niveltieto-lehden vakituisena asiantuntijana.
Riippumattoman englantilaisen tutkimus- ja konsultointisäätiön, The Work Foundationin, julkistaman Työkunnossa-raportin mukaan tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivien potilaiden määrä Suomessa kasvaa entisestään. Niinpä olisi tärkeää puuttua näihin sairauksiin tarpeeksi ajoissa ja helpottaa potilaiden työssä jatkamista. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULE-sairaudet) ovat Suomessa merkittävin työpoissaoloja aiheuttava sairausryhmä. Ne aiheuttavat kolmanneksen kaikista suomalaisten sairauspoissaoloista. Tämä on jopa kaksi kertaa enemmän kuin seuraavaksi yleisimmästä syystä eli mielenterveysongelmista aiheutuvat sairauspoissaolot. Tulevaisuudessa on odotettavissa, että TULE-potilaiden määrä tulee entisestään kasvamaan, kun työväestö ikääntyy, lihavuus yleistyy, fyysinen toimeliaisuus vähenee ja yleiskunto heikkenee. Työ voi edistää potilaan toipumista Tuki- ja liikuntaelinsairauksien varhainen toteaminen sekä aktiivinen hoito ja kuntoutus ovat ensiarvoisen tärkeitä potilaiden työkyvyn säilymisen kannalta. Merkitystä on myös niillä järjestelyillä, joilla helpotetaan työntekijän töihin paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Tällaisia palveluja on kuitenkin tarjolla ainoastaan 41 prosentilla suomalaisista työterveyspalveluja tarjoavista toimijoista. Raportin mukaan Suomessa on saatavilla paljon kliinistä, epidemiologista, psykologista ja taloudellista tietoa TULE-sairauksiin liittyvistä ongelmista, mutta TULES-potilaaseen työntekijänä keskittyvä yhtenäinen ajattelu kuitenkin puuttuu. ”Työnteko voi aiheuttaa tai pahentaa TULE-sairauksien oireita, mutta oikeiden tukijärjestelyjen avulla työ voi myös edistää toipumista parantamalla potilaan itsetuntoa ja tarjoamalla ”tuottavuuden” kokemuksia. Lääkärien ja työnantajien asenteiden on kuitenkin muututtava ripeästi, sillä monet heistä eivät ota huomioon, että TULE-potilas voi pystyä palaamaan töihin, vaikka hänellä olisikin jossain määrin oireita. Liian usein keskitytään työkyvyttömyyteen työkykyisyyden sijasta”, toteaa The Work Foundation ‑säätiön toimitusjohtaja ja hankkeen päätutkija Stephen Bevan. Valtava merkitys koko yhteiskunnalle Nyt julkaistu raportti on osa 25 maassa toteutettavaa ”Fit for Work” - ohjelmaa, jossa tarkastellaan TULE-sairauksien vaikutuksia yksilön työkykyyn sekä työvoimaan ja talouteen yleensä. Raportti pohjautuu olemassa olevaan tutkimukseen ja johtavien asiantuntijoiden haastatteluihin. Se pureutuu tarkemmin neljään eri TULE-sairausryhmään eli selkäkipuun, työperäisiin yläraajasairauksiin, nivelreumaan ja selkärankareumaan. Raportissa mainitaan muun muassa, että:
Reumatologian dosentti Kari Puolakka Etelä-Karjalan keskussairaalasta kommentoi raportissa esitettyjä lukuja seuraavasti: ”Onneksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet eivät ole kohtalonomaisia, vaan niitä voidaan hoitaa ja niiden aiheuttamia haittoja vähentää. Etenkin nivelreuman ja selkärankareuman hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina voimakkaasti kehittyneet. Näissä sairauksissa voidaan tehokkaalla lääkityksellä saada sairastuneen työ- ja toimintakyky palautumaan, jos lääkitys aloitetaan ennen kuin tulehdus on johtanut kudosvaurioihin. Toiminta- ja työkyvyn palautumisella on huomattava merkitys henkilölle itselleen, hänen läheisilleen sekä taloudellisessa mielessä myös koko yhteiskunnalle”. Raportissa peräänkuulutetaan mm. seuraavia seikkoja:
Reumatologian dosentti Tuulikki Sokka Keski-Suomen keskussairaalasta kommentoi raportin toimenpidesuosituksia seuraavasti: ”Meillä on erittäin hyvät sosiaalietuudet ja sen vuoksi sairaiden ihmisten ei tarvitse tehdä työtä. Työn laatu on kuitenkin muuttunut niistä ajoista, kun sosiaalietuuksia on vuosikymmenten aikana kehitetty. Nyt olemme uudessa tilanteessa, jossa työmarkkinoiden, työnantajien ja lainsäätäjien pitäisi keskittyä helpottamaan ihmisten työssä jatkamista siltä hyvältä ja terveeltä pohjalta, joka lähtee yksilön tarpeiden ja hyvinvoinnin kunnioittamisesta. Ennen se oli sosiaalietuuksien tarjoamista reumaatikoille, mutta tänään se voisi olla työn tekemisen jatkamisen mahdollistamista TULE-potilaalle, joka ei välttämättä ole joka päivä 100 %:ssa työkunnossa”.
Suomen Nivelyhdistyksen vuoden 2010 hallitus valittuSuomen Nivelyhdistyksen syyskokous valitsi 15.11.2009 Kangasalla yhdistyksen hallituksen vuodelle 2010. Kokous myös hyväksyi vuoden 2010 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä valitsi vuodelle 2010 tilintarkastajat.
Kuvassa edessä yhdistyksen puheenjohtaja Esko Kaartinen, takana vasemmalta Raija Malmivaara (Jyväskylä), Eero Oikarinen (Salo), Marja-Liisa Niittumäki (Loimaa) ja Anja Karjalainen (Kerava). Seuraavina uudet hallituksen jäsenet Hilkka Tuira (Lahti), Pekka Lind (varajäsen, Pori), Eira Mäkitalo (Sastamala), Erika Gustafsson (varajäsen, Maarianhamina) ja Merja Siltala (Vantaa). Kuvasta puuttuu uusi jäsen Marja Helminen (Helsinki). Toivotamme onnea ja työintoa uudelle hallitukselle! Kuva aukeaa isompana klikkaamalla. Syyskokousta edelsi kahden päivän vertaistukiseminaari, johon kokoontui oppimaan ja tutustumaan lähes 40 vertaisohjaaja ympäri maata Ahvenanmaalta Rovaniemelle.
LL Nuutti Vartiaisen väitös Krooninen kipu jättää jäljet aivoihin Kroonisen kivun syntyyn ja pitkittymiseen liittyvistä keskushermostollisista mekanismeista tiedetään toistaiseksi melko vähän, minkä vuoksi myös erilaisten kroonisten kiputilojen tarkka diagnostiikka ja syynmukainen hoito on usein hankalaa. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 18.11. tarkastettavassa väitöstutkimuksessa on selvitetty kroonisen kivun keskushermostollisia mekanismeja uusien aivokuvantamismenetelmien avulla. Akuutti kipu toimii terveellä ihmisellä elintärkeänä varoitussignaalina, joka syntyy vahingollisen ärsykkeen vaikutuksesta. Jos kipu muuttuu krooniseksi, se menettää suojelevan merkityksensä. Krooninen kipu aiheuttaa yksilötasolla paljon kärsimystä, ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat mittavat hoitokulujen ja työkyvyttömyyden vuoksi. Kroonisen kivun kehittymiseen, säätelyyn ja pitkittymiseen osallistuvat keskushermostolliset mekanismit. Koska näitä on toistaiseksi ymmärretty huonosti, kroonisten kiputilojen diagnostiikka ja hoito on ollut vaikeaa. Erityisen hankalahoitoisia ovat syntymekanismiltaan epäselvät kiputilat, koska hoitoa ei voida kohdistaa syynmukaisesti. Toiminnalliset aivokuvantamismenetelmät - kuten magnetoenkefalografia (MEG) ja toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI) - ovat mahdollistaneet kipuun liittyvien aivoaktivaatioiden havainnoinnin hyvällä aika- ja paikkatarkkuudella, ja näin on saatu runsaasti tietoa siitä, miten terveen ihmisen keskushermosto käsittelee akuuttia kipua. LL Nuutti Vartiainen tutki TKK:n Kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikössä tekemässään väitöstyössä krooniseen kipuun liittyviä aivomekanismeja kahdella potilasryhmällä: toiseen ryhmään kuului kahdeksan monimuotoisesta paikallisesta kipuoireyhtymästä (CRPS) kärsivää potilasta, joilla krooninen kipu paikantui toiseen yläraajaan, ja toiseen ryhmään kahdeksan potilasta, jotka kärsivät toistuviin virusinfektioihin liittyvästä koko toisen kehonpuoliskon käsittävästä kroonisesta kiputilasta. Kipupotilaitten aivoaktivaatiota verrattiin terveiden verrokkihenkilöiden vastaaviin aivoaktivaatioihin. Kuvantamistutkimukset osoittivat, että CRPS-potilailla käden edustusalue primaarilla tuntoaivokuorella oli kutistunut, mikä viittaa siihen että krooninen kipu voi muovata aivoja ja jättää niihin pysyvät jäljet. Potilaiden liikeaivokuori reagoi akuuttiin kipuun sitä huonommin, mitä voimakkaammasta kroonisesta kivusta he kärsivät ja mitä huonompi puristusvoima kädessä oli. "On mahdollista että potilaitten krooninen kipu johtaa liikeaivokuoren huonontuneeseen toimintaan ja sen välityksellä puristusvoiman heikkouteen ja käden kömpelyyteen", Vartiainen sanoo. Toistuviin virusinfektioihin liittyvästä kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla havaittiin vastaavanlainen käden edustusalueen kutistuminen tuntoaivokuorella; näyttää siis siltä, että useasta eri syystä johtuva krooninen kipu voi jättää samanlaiset jäljet aivoihin. Näillä potilailla havaittiin myös sekä toiminnallisia että rakenteellisia muutoksia aivojen kivunkäsittelyalueilla. Vartiainen arveleekin, että toistuviin virusinfektioihin liittyvillä keskushermostomuutoksilla voi olla osuutta kroonisen kivun kehittymiseen näillä potilailla.
Tiina Lahtinen-Suopanki on valittu Vuoden Fysioterapeutiksi Fysioterapiaa ja alan koulutusta vuosikymmenten ajan kehittänyt Tiina Lahtinen-Suopanki on valittu Vuoden Fysioterapeutiksi. Valinta julkistetaan Helsingin Messukeskuksessa Terveys 09 -messuilla 13.11.09. Helsinkiläinen Tiina Lahtinen-Suopanki on valittu fysioterapian edushenkilöksi vuodelle 2010. Hänen ansionsa alan kouluttajana ja kehittäjänä vakuuttivat valinnan tehneet Suomen Fysioterapeutit ry:n ja Suomen Tempur Oy:n. Vuoden Fysioterapeutti valittiin nyt kolmannen kerran, ja hänelle myönnettiin 2 000 euron Tempur-stipendi. – Ala kolahti lopullisesti, kun näin Käpylän kuntoutuskeskuksessa, miten paljon fysioterapeutit voivat auttaa. Sen jälkeen minulla ei ole ollut motivaatio-ongelmia, Lahtinen-Suopanki kertoo. Lahtinen-Suopankia kuvaillaankin taitavaksi ja motivoivaksi fysioterapeutiksi. Hänen työtehtäviinsä on kuulunut asiakastyö, mentorointi sekä konsultoivana fysioterapeuttina toimiminen. Oman osaamisensa ylläpidon ja kehittämisen ohella hän osallistuu ammatilliseen kehittämis- ja koulutustoimintaan sekä omassa työyhteisössään että valtakunnallisesti. Vuonna 1979 valmistunut Lahtinen-Suopanki on työskennellyt pitkään yrittäjänä, ja hän on toiminut alan kouluttajana Suomen lisäksi ulkomailla. Vuoden Fysioterapeutti on pitkään tehnyt yhteistyötä muun muassa Kuntoutus ORTON Invalidisäätiön, Suomen Fysioterapeutit ry:n ja Somtyn kanssa. Lahtinen-Suopankia kehutaan kouluttajana innovatiiviseksi ja innostavaksi, erityismaininnan hän saa teoreettisen tiedon yhdistämisestä käytäntöön. – Alkujaan fysioterapia oli aktiivista hoitoa, liikkeellä parantamista. Näkökanta oli hyvin mekanistinen. Onneksi olemme saaneet valtavasti lisää akateemista tietoa, jota voimme soveltaa klinikoilla. Nyt ymmärrämme kivun vaikutuksen motoriikkaan, kuinka se muuttaa liikkumista ja liikkeen aistimista. Tämä kun on oivallettu, niin pystymme auttamaan paljon isompaa joukkoa.
Sairaalaan mennään usein vasta leikkauspäivän aamunaLeikkaukseen kotoa eli Leiko-toiminta laajenee. Tavoitteena on, että potilaat eivät enää saavu leikkausta edeltävänä päivä vuodeosastolle, vaan vasta leikkauspäivän aamuna. Myönteisiä kokemuksia on kertynyt esimerkiksi Hämeenlinnassa, missä toiminta laajenee taas marraskuun alussa. Menettelyyn tulee mukaan maha- ja suolistokirurgisia eli GE-potilaita. Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksikössä ortopediset lonkka- ja polviproteesipotilaat on hoidettu Leiko-menettelyllä tammikuusta lähtien. Mukaan on tullut myös urologian ja naistentautien potilaita. – Säästöä on jo havaittu, kun ensimmäinen hoitopäivä jää pois. Olemme suunnitelleet, että saisimme vähennettyä hoitopäiviä myös hoidon loppupäästä, kun jatkohoito voidaan toteuttaa kotona ja perusterveydenhuollossa. Tarkoitus on saada sairaansijoja potilaille, jotka niitä tarvitsevat, sanoo operatiivisen tulosalueen johtaja, ylilääkäri Jukka Kataja. Tilat ilmaiseksiKaksi viikkoa ennen leikkausta Leiko-potilas käy pre-operatiivisella käynnillä. Hämeenlinnassa ortopedian potilaita käy 6–8, urologisia 4 ja gynekologisia potilaita 6 viikossa. GE-kirurgisia potilaita pre-operatiivisella käynnillä käy 4–8 potilasta viikossa. – Olemme tehneet konseptimme tilojen suhteen kustannuksitta. Proteesi- ja GE-potilaille löytyi tilat päiväkirurgian tiloista. Naistentautien ja urologisille potilaille järjestyi heräämön aulasta entinen päivystyshuone. Tavoitteena on, että kaikki tulisivat saman oven kautta, Kataja kertoo. Hämeenlinnan sairaalan leikkaus ja anestesia -yksikön tiloihin on suunnitteilla remontti vuodelle 2013. Katajan mukaan toiveena olisi saada ainakin sadan neliön tilat Leiko-toiminnalle. Aikeena on myös palkata hoitaja ensi vuonna. Leiko-toimintaa on aloitettu myös muualla Suomessa, esimerkiksi Mikkelissä ja Hyvinkäällä.
DI Riina Mattilan väitös::
Pinnaltaan huokoinen
lasikuitulujitettu polymeerikomposiitti luuta korvaavana
materiaalina
D-vitamiini ehkäisee kaatumisia jos annos on tarpeeksi suuri D-vitamiinipillerit saattavat ehkäistä yli 65-vuotiaiden kaatumisia ja siten mahdollisesti lonkka- ja muita murtumia. Päivittäisen annoksen pitää kuitenkin olla ainakin 700-1 000 IU:ta, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa. D-vitamiini vaikuttaa suoraan lihaksiin ja tasapainoon. Luultavasti tämä selittää tulokset. Analyysissa yhdistettiin kahdeksan D-vitamiinitutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella alle 700 IU:n päiväannokset D-vitamiinia eivät vähentäneet kaatumisia, mutta 700-1 000 IU:n annokset pienensivät riskiä noin viidenneksen. D3-vitamiini saattoi olla tehokkaampikin. Samanlainen vaikutus havaittiin myös kahdessa tutkimuksessa, jossa osallistujille oli annettu aktiivista D-vitamiinia. Vitamiinikuurit olivat 2-5 kuukauden mittaisia.. Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiini ei aina ole vähentänyt kaatumisia. Onkin mahdollista, että niissä on käytetty liian pieniä annoksia. Vuosittain yksi kolmesta yli 65-vuotiaasta kaatuu. Heistä joka kymmenes joutuu sairaalaan ja joka kahdeskymmenes saa luunmurtuman, tutkimuksen taustatiedoista ilmenee. Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa. Uutispalvelu Duodecim (*)
Käden nivelrikko yhteydessä valtimoiden kalkkiutumiseen iäkkäillä naisilla Käsien nivelrikosta kärsivillä iäkkäillä naisilla on usein myös sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavaa valtimoiden kalkkiutumista ja kovettumista. Onkin mahdollista, että kyseisillä sairauksilla on yhteisiä aiheuttajia, islantilaistutkijat kirjoittavat. Tällainen yhteys on havaittu joissain tutkimuksissa aikaisemminkin. Tutkimusta varten käsien nivelrikkoja ja valtimomuutoksia etsittiin 2 264:ltä keskimäärin 76-vuotiaalta mieheltä ja 3 078 naiselta. Nivelrikkoisten naisten kaulavaltimoissa oli selvästi useammin kovettumia ja sepelvaltimossa kalkkiutumia, mutta miehillä vastaavaa ei havaittu. Naisillakaan valtimomuutokset eivät liittyneet varsinaisiin sydän- ja verisuonitautien oireisiin. Tulokset julkaistiin Annals of the Rheumatic Diseases -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim (*) (Annals of the Rheumatic Diseases 2009;68:1696-1700)
Erikoissairaanhoidon hoitojonot kesän jälkeen kasvussa Kansalaisten pääsy erikoissairaanhoitoon heikentyi kesän aikana. Valtaosassa sairaanhoitopiirien sairaaloita yli puoli vuotta odottaneiden hoitojonot kasvoivat. Myös hoidon alkaminen hidastui, koska lähetteiden käsittelyajat ovat nousseet samoin kuin ensimmäisen käynnin odotusajat. Hoitojonot ovat kasvaneet erityisesti HUS-piirin sairaaloissa ja Pirkanmaalla. Hoitoonpääsy on heikentynyt kesän aikana eniten silmätautien ja kirurgian, lähinnä ortopedian palvelujen osalta. Lähes kaikki erikoislääkärijohtoiset terveyskeskusyksiköt ovat pystyneet tuottamaan hoitojonotietoja. Myös näissä yksiköissä on yli puoli vuotta hoitoa odottaneita. Sairaanhoitopiirien sairaaloissa oli elokuun 2009 lopussa yli puoli vuotta hoitoon pääsyä odottaneita noin 4 100. Hoitoon pääsy heikentyi erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS-alue), jossa yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli lähes 2 300. Vielä huhtikuun lopussa HUS:n sairaaloihin yli puoli vuotta odottaneita oli vain noin 70. Pitkään hoitoa odottaneista HUS:n potilaista 55 % odotti silmätaudeille, 28 % kirurgiaan, erityisesti ortopediaan ja 14 % korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalle. Myös Pirkanmaan sairaaloiden hoitojonotilanne heikentyi kesän aikana. Elokuun lopussa yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli Pirkanmaalla yli 700. Pitkään jonottaneista valtaosa (44 %) odotti hoitoon pääsyä silmätaudeille, 24 % kirurgiaan ja 13 % korva-, nenä-ja kurkkutaudeille. Pirkanmaalla myös lastenpsykiatrian hoitoon pääsy heikentyi kesän aikana. Yli 3 kuukautta lastenpsykiatrian hoitoon pääsyä odotti noin 70 lasta. Hoitoon pääsy on vaikeutunut kesän aikana myös ensimmäiselle hoitokäynnille. Yli puoli vuotta ensimmäistä käyntiä odottaneita oli elokuun lopussa lähes 5 300. Tilanne on pahentunut erityisesti HUS -piirin sairaaloissa sekä Kanta-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa. HUS:ssa ja Kanta-Hämeessä hoitoon pääsy ensimmäiselle hoitokäynnille on vaikeutunut ortopediaan ja silmätaudeille, Pohjois-Pohjanmaalla ortopediaan. Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä otettiin sairaanhoitopiireissä vastaan n. 650 000 lähetettä. Käsitellyistä lähetteistä 3 prosentissa (n. 19 500) lääkäri oli ottanut kantaa lähetteeseen vasta yli kolmen viikon kuluttua niiden vastaanottamisesta. Joillakin erikoisaloilla ja joissakin sairaanhoitopiireissä käsittelyajat pitkittyivät yli lain salliman kolmen viikon. Tilanne heikentyi myös lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitojonojen osalta huhtikuusta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tarpeelliseksi todettu hoito on lain mukaan järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Elokuun lopussa 174 (huhtikuussa 145) lasta tai nuorta oli odottanut lasten- tai nuorisopsykiatrian hoitoa sairaanhoitopiirien sairaaloihin yli kolme kuukautta. Ensimmäiselle käynnille yli kolmen kuukauden jonossa oli 147 (huhtikuussa 101) lasta ja nuorta. Lasten- ja nuorisopsykiatrian lähetteistä 426:een (5,7 % käsittellyistä lähetteistä) otetiin kantaa vasta kolmen viikon kuluttua. Tämä on enemmän kuin keskimäärin somaattisilla erikoisaloilla. Perusterveydenhuollon erikoislääkärijohtoisten yksiköiden hoitoon pääsyä koskevat tiedot ovat vielä joiltakin osin puutteelliset, vaikka parannusta edelliseen tiedonkeruuseen on tapahtunut. Tiedonkeruu kohdistui 25 yksikköön, joista 24:stä saatiin vastaus. Erikoislääkärijohtoisiin terveyskeskusyksiköihin odotti lähes 500 henkilöä hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Sairaanhoitopiirikohtaiset seurantiedot on talletettu THL:n verkkopalveluun.
Kuntaministerille kannanotto tule-terveyden huomioimisesta Valtakunnallisen Tules-toimintapäivän aattona 12.10. hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle luovutettiin kannanotto kuntalaisten tule-terveyden edistämiseksi. Kansainvälinen tules-vuosikymmen-hanke, Suomen Nivelyhdistys, Suomen Osteoporoosiliitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Selkäliitto halusivat yhteisellä julkilausumallaan muistuttaa rakentavassa hengessä, että kunnilla on keskeinen rooli asukkaidensa tule-terveyden edistämisessä. Kannanotossa korostetaan ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä, sillä se on kustannustehokkain tapa vaikuttaa kuntalaisten tule-terveyteen pitkällä aikavälillä. Erityisesti taloudellisten haasteiden keskellä kunnissa on perusteltua satsata pitkäjänteiseen tule-sairauksien ehkäisyyn. Se tulee huomioida kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa ja palveluntarjonnassa aina neuvolasta vanhainkotiin. Ministeri otti mielellään julkilausuman vastaan ja tähdensi sen tärkeyttä. Kannanoton tavoitteet ovat lähellä hallituksen ajamaa terveydenedistämisen ohjelmaa, joka on esimerkki poikkihallinnollisesta politiikkaohjelmasta. Sen tarkoituksena on heijastua kaikkiin poliittisiin päätöksiin. Ministeri myös painotti yhteistyön merkitystä tavoitteiden edistämisessä. Tules-toimintaviikon aikana julkilausuma luovutettiin kuntapäättäjille lähes 70 paikkakunnalla yhteistuumin nivelpiirien ja osteoporoosi-, reuma-, selkä- sekä tules-yhdistyksien puheenjohtajien allekirjoittamana. Kannanoton liitteenä on yhteenveto tule-sairauksien yhteiskunnalle aiheuttamasta kansanterveydellisestä ja -taloudellisesta taakasta. Lisäksi ympäri Suomea vietettiin jo viidettä kertaa Tules-toimintapäivää, jonka teemana oli viimevuotisen tempauksen tavoin hyvä tasapaino. Toimintapäivänä lanseerattiin uusi käsite ”tule-tasapaino”, joka korostaa samanaikaisesti tuki- ja liikuntaelinten toimivuutta ja tasapainon merkitystä. Tempauksissa jaettiin tasapaino-ohjekortteja, joiden avulla jokaisen on helppo harjoittaa tasapainoaan. Tapahtumissa saattoi myös osallistua kilpailuun, jossa arvottiin Respectan lahjoittama SensAir-tasapainotyyny kaikilla lähes 70 tempauspaikkakunnilla. Tyynyä saattoi myös testata paikan päällä. Kannanotto löytyy täältä. Tasapainokortti löytyy täältä.
Kuvassa vasemmalta lukien toiminnanjohtaja Ansa Holm Suomen Osteoporoosiliitosta, toimitusjohtaja Kaarina Laine-Häikiö Suomen Reumaliitosta, toiminnanjohtaja Jyrki Laakso Suomen Nivelyhdistyksestä, ministeri Mari Kiviniemi, toiminnanjohtaja Jukka Keronen Suomen Selkäliitosta ja puheenjohtaja Anne Lamminpää Tules-vuosikymmenen toimintaa ohjaavasta Tules-liigasta. Kuva: Heikki Hjelt
Reumaviikko avattiin eduskunnassa 12.10. vietettävän Maailman reumapäivän teemana on työ ja reumasairaudet. Suomen valtakunnallisen reumaviikon alkajaisiksi eduskunnan kansalaisinfo käsitteli 12.10. nivelreuman hoidon tilannetta Suomessa. Lääkehoidon kehittymisen myötä on saatu uutta toivoa nivelreumapotilaiden elämänlaadun parantamiseen ja työelämässä jaksamiseen. Tämä on merkittävä edistysaskel, sillä juuri julkaistun tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, kuten nivelreuma, aiheuttavat lähes puolet Euroopan unionin alueen työpoissaoloista. Suomessa on noin 40 000 nivelreumapotilasta ja joka vuosi noin 1800 aikuista sairastuu nivelreumaan. Jopa kolmasosa sairastavista on sairautensa vuoksi pois työelämästä kokonaan tai osa-aikaisesti. Nivelreuman hoidon ensisijainen tavoite on täysi oireettomuus eli remissio. Tällä hetkellä vain alle puolet sairastuneista voi elää oireetonta elämää perinteisten reumalääkkeiden ja kuntoutuksen turvin. Sairauden parempi ymmärtäminen ja biologiset lääkehoidot ovatkin tuoneet uutta toivoa etenkin niille potilaille, jotka eivät saa apua perinteisistä reumalääkkeistä. Nivelreuman lääkehoidon määräytymiseen vaikuttavat syyt ovat kuitenkin herättäneet keskustelua. Suomessa nivelreumaa sairastavan potilaan lääkkeen valintaan vaikuttaa lääketieteellisten syiden lisäksi lääkehoidon rahoitusjärjestelmä. Kustannukset jakautuvat valtion ja kuntien kesken, mikä vaikuttaa hoitokäytäntöihin. Valtakunnallista reumaviikkoa vietetään 11.–18.10.2009. Nivelreumapotilas pysyy työelämässä varhain aloitetun ja tehokkaan hoidon avulla Nivelreumaa sairastavien työ- ja toimintakykyä sekä ajatuksia reumahoidon tilanteesta kartoittaneen tutkimuksen mukaan vain 57 % vastanneista oli kuullut biologisista lääkehoidoista reumasairauksien hoidossa. Ainoastaan 11 % nivelreumaa sairastavista koki, että nivelreumapotilas saa Suomessa parhaan mahdollisen lääkehoidon. Ainoastaan joka neljäs uskoi, ettei asuinpaikkakunta vaikuta nivelreuman lääkehoidon valintaan. Kyselyyn vastasi tämän vuoden tammikuussa lähes 2000 Suomen Reumaliitto Ry:n jäsentä, joista nivelreumaa sairastavia on noin 800. Ennen nykyaikaisia hoitoja nivelreuma johti usein merkittävään toiminta- ja liikuntakyvyn rajoittumiseen sekä varhaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Suomessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että riittämättömän hoitovasteen saavista potilaista jopa puolet oli työkyvyttömyyseläkkeellä niinkin varhain kuin alle kahdessa vuodessa taudin toteamisesta. Yhteiskunnalle tämä merkitsee kymmenien tuhansien eurojen kustannuksia vuositasolla potilasta kohden. Estämällä nivelreuman eteneminen heti varhaisessa vaiheessa yhteiskunnan rahoja voidaan jopa säästää. Nivelreuma Nivelreuma on autoimmuunisairaus, jossa elimistö hyökkää omia solujaan vastaan. Nivelreuman syytä ei tunneta eikä sitä voida parantaa. Nivelreuma rajoittaa toimintakykyä ja voi johtaa myös ennenaikaiseen kuolemaan. Sairastuneista kaksi kolmesta on naisia, ja keskimäärin tauti puhkeaa noin 60 vuoden iässä.
Liikunta lievittää nivelreuman oireita Lihasvoiman ja kestävyyden kasvattaminen lievittävät nivelreumaa sairastavien oireita, tuore Cochrane-katsaustutkimus osoittaa. Tutkijat suosittavat erityisesti vesiliikuntaa, esimerkiksi vesijuoksua tai vesijumppaa. Katsauksessa tarkasteltiin kahdeksaa tutkimusta, joissa oli selvitetty erilaisten kuntoiluohjelmien sopivuutta nivelreuman hoitoon. Yhteensä tutkimuksiin oli osallistunut 575 potilasta. Analyysin perusteella ohjattu kuntoilu ja lihasharjoittelu lievittävät monien oireita, mutta vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi, jos potilas ei jatka kuntoilua omatoimisesti. Myös venytykset ja tasapainoharjoitukset voivat sopia nivelreumaatikoille, mutta niitä ei tutkittu tässä tutkimuksessa. Nivelreumaa sairastaa noin joka sadas länsimaalainen. Uutispalvelu Duodecim (*) (Cochrane Database of Systematic Reviews 2009;4:CD006853. DOI: 10.1002/14651858.CD006853.pub2.)
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet haastavat edelleen – Eteran Työterveyspalkinto myönnettiin Suomen Tule ry:lle
Eteran Työterveyspalkinto on päätetty myöntää Suomen tuki- ja
liikuntaelinliitolle,
Suomen Tule ry:lle. Palkinnon perusteluna on
ansiokas toiminta tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämisessä ja
sairauksien ennalta ehkäisemisessä. 5 000 euron palkinto
luovutettiin 6.10.2009 Eteran Työterveyspäivässä, jonka aiheena
oli Tuki- ja liikuntaelinterveys haastaa edelleen. Palkinnon
vastaanotti Suomen Tule ry:n pääsihteeri Ilkka Vuori.
”Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja -vammat ovat suomalaisten suurin yksittäinen kipua aiheuttava sekä toiminta- ja työkykyä alentava sairausryhmä. Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat myös suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla oleva sairausryhmä mielenterveyden häiriöiden ohella. Suomen Tule ry:n aktiivisuuden ansiosta tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamiin terveyshaittoihin ja taloudellisiin menetyksiin kiinnitetään maassamme entistä enemmän huomiota”, kertoi Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen työterveyspalkinnon perusteluista.
Suomen Tule ry toimii tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja
-vammojen ehkäisemiseksi, tule-sairaiden ja -vammaisten
henkilöiden hoitoon ja kuntoutukseen pääsyn helpottamiseksi sekä
riittävien palvelujen saamiseksi toimintakyvyn ja kunnon
ylläpitämiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa sekä yhteiskunnan
päättäjiin että yleiseen mielipiteeseen. Toiminnan taustalla on
vahva tieteellinen tutkimus- ja kehittämistyö. Suomen Tule ry:n puitteissa toimii myös tieteellinen neuvottelukunta. Sen tehtävänä on ottaa kantaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä antaa esityksiä tule-tutkimuksista vastaaville tahoille kuten Suomen Akatemialle, tutkimuslaitoksille ja sairaanhoitopiireille. Suositukset koskevat mm. tule-sairauksien syntymekanismien, ehkäisyn, kuntoutuksen ja hoidon tutkimusta, tule-sairauksien kansantaloudellisen merkityksen selvittämistä, tule-sairauksia koskevien rekisteritietojen kehittämistä ja niihin vaikuttavien elintapatekijöiden tutkimista. Suomen Nivelyhdistys on yksi Suomen Tule ry:n 16 jäsenjärjestöstä. Nivelyhdistyksen toiminnanjohtaja Jyrki Laakso on Suomen Tule ry:n hallituksen varsinainen jäsen ja puheenjohtaja Esko Kaartinen varajäsen.
Pelkkä ylipaino ei aiheuta polvien nivelrikkoa ja reumaaYlipainoisilla ihmisillä polviniveliin tulee nivelrikkoa ja reumaa usein ja syynä on pidetty nivelen liikakuormitusta. Hiirikokeiden perusteella asia ei näytä olevan näin yksinkertainen. Oleellista on painon sijasta leptiini-hormoni, jota rasvakudos erittää. Leptiini säätelee mm. ruokahalua ja aineenvaihdunnan nopeutta. Yhdysvaltalaisessa Duke-yliopistossa tutkittiin hiiriä, joilla ei ollut leptiinin tuotantoa ollenkaan tai joilta puuttui leptiini-hormonin reseptori. Vertailuryhmänä oli normaalihiiriä. Hiirille annettiin niin paljon ruokaa että ne lihoivat. Hiiriltä mitattiin nivelreumasta kertovia tulehdusyhdisteitä ja niiden jalkojen polvinivelten ja sitä ympäröivien luiden kuntoa testattiin eri tavoin. Runsas ruoka lihotti hiiriä. Leptiiniä vailla olevien hiirten paino kolminkertaistui ja rasvakudoksen määrä kymmenkertaistui. Niiden polviniveliin rajoittuvissa luissa tapahtui muutoksia, mutta nivelreumaa polviin ei ilmaantunut. Tulehduksesta kertovien sytokiini-yhdisteiden määrässä ei myöskään tapahtunut muutoksia. Normaalihiirillä ylipaino sai aikaan nivelreuman ja tulehdusarvojen kohoamisen. Koe tehtiin hiirillä ja ihmisen elimistö saattaa toimia tässä kohdassa eri tavalla, tutkijat muistuttavat. Ihmisillä ylipainon välttäminen on helpoin tapa pienentää riskiä sairastua nivelrikkoon ja reumaan. Silti leptiinin osuutta nivelreuman syntyyn kannattaa tutkia, koska siitä voidaan päästä kiinni taudin syntymekanismiin ja hoitoon.
Tules-toimintapäivää vietetään 13.10.2009 Tiistaina 13.10.2009 tempaistaan hyvän tasapainon ja tuki- ja liikuntaelinten (tule) terveyden puolesta. Kansainvälinen tules-vuosikymmen-hanke järjestää jo viidettä kertaa valtakunnallisen Tules-toimintapäivän. Samalla juhlistetaan Tules-vuosikymmenen 10. toimintavuotta. Tänäkin vuonna toimintapäivässä korostetaan tasapainon tärkeyttä. Hyvä tasapaino on turvallisen liikkumisen perusedellytys. Se edistää selän, nivelten ja muiden tuki- ja liikuntaelinten toimintakykyä sekä ehkäisee osteoporoottisia murtumia. Tasapainoharjoittelulla voidaan välttää kohtalokkaita kaatumisia. Turhien kaatumisten takia kuolee yli 1000 suomalaista vuodessa. Huono tasapaino voi haitata arjessa selviytymistä, etenkin jos tule-oireet rajoittavat liikeratojen hallintaa. Tasapaino perustuu harjoittelemalla opittuun taitoon, joka voi ruostua. Säännöllinen tasapainoharjoittelu on tärkeää kaikenikäisille, jotta tasapainokyky säilyy mahdollisimman hyvänä läpi elämän. Toimintapäivänä lanseerataan uusi käsite ”tule-tasapaino”, joka korostaa samanaikaisesti tuki- ja liikuntaelinten toimivuutta ja tasapainon merkitystä. Tules-toimintapäivän toteutukseen osallistuvat Suomen Nivelyhdistys, Suomen Osteoporoosiliitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Selkäliitto jäsenyhdistyksineen. Tänä vuonna toimintapäivää vietetään lähes 70 paikkakunnalla yhdistetyin voimin. Tempauspaikkakuntien luettelo on alla. Tempauksissa on jaossa postikortiksi taitettuja tasapaino-ohjeita, joiden avulla jokaisen on helppo harjoittaa tasapainoaan. Lisäksi järjestetään tule-tasapainokilpailut, joissa arvotaan Respectan lahjoittama SensAir-tasapainotyyny kaikilla tempauspaikkakunnilla. Tempauksissa voi myös kokeilla tyynyn käyttöä. Huomio kuntalaisten tule-terveyteen Kunnanpäättäjille luovutetaan Tules-toimintapäivänä toteuttajajärjestöjen kannanotto kuntalaisten tule-terveyden edistämiseksi. Kannanotolla halutaan rakentavan yhteistyön hengessä muistuttaa, että kunnilla on keskeinen rooli asukkaidensa tule-terveyden edistämisessä. Kannanotossa korostetaan ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä, sillä se on kustannustehokkain tapa vaikuttaa kuntalaisten tule-terveyteen pitkällä aikavälillä. Tule-sairauksien ehkäisy tulee huomioida kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa ja palveluntarjonnassa aina neuvolasta vanhainkotiin. Kannanotto luovutetaan myös hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle. Kannanotto julkaistaan 12.10. täällä. Kannanotto on käännetty myös ruotsiksi. Kansainvälinen tules-vuosikymmen Yli miljoonalla suomalaisella on tuki- ja liikuntaelinoireita. Heistä runsaalla puolella on oireistaan toiminnallista haittaa. Tule-sairaudet ovat yleisin syy lääkärissäkäyntiin ja toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyteen. Kansainvälinen tules-vuosikymmen-hanke toimii lähes 100 maassa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta tule-sairauksien (tules) aiheuttamista yhteiskunnallisista ongelmista, tehostaa tule-sairauksien ehkäisyä ja hoitoa, helpottaa sairastavien aktiivista osallistumista omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ja parantaa tule-sairauksien tuntemusta. Suomessa hanketta ohjaa Tules-liiga ja toteutuksesta vastaa Suomen Reumaliitto. Lisätietoa hankkeesta saa täältä.
Sanastoa: Nyt vietettävä Tules-toimintapäivä on osa Kansainvälisen tules-vuosikymmenen toimintaviikkoa 12.–20.10. Viikon aikana juhlistetaan myös maailman osteoporoosi-, reuma- ja selkäpäiviä. Yhteistyöyhdistysten ohella Tules-toimintapäivän viettoon on ilmoittautunut lähes 70 terveyskeskusta, jotka kuuluvat Tules-vuosikymmenen toimintaverkostoa. Tule-tasapainotempaus järjestetään seuraavilla yhdistyspaikkakunnilla (lihavoiduilla myös luovutetaan kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta kuntapäättäjille): Eno, Espoo, Eura, Forssa, Haapavesi, Hamina, Heinola, Helsinki, Himanka, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iisalmi, Imatra, Joensuu, Juva, Jämsä, Järvenpää, Kangasniemi, Kemi, Kerava, Kerimäki, Keuruu, Kirkkonummi, Kitee, Kokkola, Korpilahti, Kouvola, Kuhmo, Kuopio, Lahti, Lammi, Lappeenranta, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Muhos, Nokia, Nummela, Oulu, Outokumpu, Parikkala, Polvijärvi, Pori, Porvoo, Rovaniemi, Savonlinna, Seinäjoki, Siikalatva, Sulkava, Suomussalmi, Suonenjoki, Tampere, Tervola, Toholampi, Toijala (Akaa), Tornio, Turku, Tuusula, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vihti, Viiala, Vuolijoki, Ähtäri, Äänekoski Paikkakuntakohtaiset tempausten osoitteet ja ajankohdat löytyvät 12.10. alkaen täältä. Yllä mainittujen ohella myös seuraavilla paikkakunnilla luovutetaan kannanotto: Harjavalta, Haukipudas, Huittinen, Janakkala, Jyväskylä, Joutsa-Luhanka, Kihniö, Keminmaa, Kotka, Kurikka, Lieksa, Nakkila, Paimio, Parkano, Punkalaidun, Pyhäsalmi, Raahe, Rautjärvi, Salo, Simo, Vantaa, Ylitornio
Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet aiheuttavat eniten poissaolojaTuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (tule-sairaudet) aiheuttavat enemmän sairauspoissaoloja kuin mitkään muut sairaudet, ilmenee brittiläisen The Work Foundation -järjestön 25 Euroopan maassa tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan lihas- ja nivelkivut aiheuttavat Euroopan taloudelle vuosittain huikeat 240 miljardin euron kustannukset. Tule-sairaudet aiheuttavat lähes puolet kaikista Euroopan unionin alueen työpoissaoloista ja 60 prosenttia alueen pysyvästä työkyvyttömyydestä. Jopa 100 miljoonalla eurooppalaisella on pitkäaikaisia tule-kipuja. Heistä yli 40 miljoonaa on työelämässä. – Tule-sairaudet vaikuttavat selkeästi ja haitallisesti EU:n työvoimatilanteeseen, sillä ne johtavat miljoonien työpäivien menetyksiin. Isossa-Britanniassa menetettiin yhden vuoden aikana 9,5 miljoonaa työpäivää, kertoo The Work Foundation - järjestön toimitusjohtaja Stephen Bevan. Varhainen hoito on eduksi Varhainen toteaminen ja hoito vähentävät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja parantavat mitattavassa määrin eurooppalaisten elämänlaatua ja työkykyä. Työkunnossa-raportti suosittelee myös uutta menetelmää tule-sairauksien hoidon kustannustehokkuuden arviointiin. Tässä mallissa sairauksien taloudellisessa ja lääketieteellisessä arvioinnissa otetaan hoitokulujen lisäksi huomioon laajemmat sosioekonomiset kysymykset kuten työn tuottavuus. Tällainen lähestymistapa mahdollistaisi sairauksien toteamisen, hoidon ja ehkäisyn kokonaiskustannusten ja etujen kokonaisvaltaisemman ja mahdollisesti myös realistisemman arvioinnin, raportissa todetaan. The Work Foundation järjestön vanhempi tutkija Tatiana Quadrello lisää: - Varhainen hoito vaikuttaa keskeisesti tule-potilaiden mahdollisuuksiin jatkaa työelämässä. Tällä perusteella voitaisiinkin harkita "varhaisen hoidon lisää", joka kannustaisi viranomaisia ja terveydenhuollon ammattilaisia pitämään asian mielessä hoitokäytännöistä päätettäessä, The Work Foundation -järjestön vanhempi tutkija Tatiana Quadrello sanoo.
Tule-sairaudet merkittävä syy varusmiesten hylkäämisiin kutsunnoissa Tämän syksyn kutsuntojen
hylkäämisprosenteissa on alueellisia eroja. Muun muassa Kajaanissa
koettiin ennätyksellisen korkea tulos, kun vain 70 prosenttia
kutsutuista astuvat palvelukseen.
Liikkuminen tuo lisävuosia vielä kahdeksankymppisenä Liikunnalliset vanhukset elävät pitempään ja terveempinä, vaikka he aktivoituisivat vasta kahdeksankymppisenä, tuore tutkimus osoittaa. Ilmeisesti vähäinenkin liikunta voi lykätä vanhuuteen liittyvää yleiskunnon ja terveyden heikkenemistä. Israelilaistutkijat hyödynsivät 1 861:n vuosina 1920-1921 syntyneen miehen ja naisen terveys-, elämäntapa- ja kuolintietoja, ja havaitsivat liikkumisen hyödyttävän riippumatta sen laadusta, tai iästä, jossa liikkumisen aloittaa. Osallistujien liikunnallisuus ja terveydentila arvioitiin kotikäynneillä heidän ollessa 70-, 78- ja 85-vuotiaita. Fyysisesti passiivisiksi luokiteltiin vanhukset, jotka liikkuivat alle neljä tuntia viikossa. Liikunnallisiksi ja aktiivisiksi kutsuttiin niitä, jotka liikkuivat viikossa vähintään tuon neljä tuntia, tai kävelivät vähintään tunnin päivittäin tai esimerkiksi hölkkäsivät tai uivat pari tuntia viikoittain. Seitsemänkymppisenä aktiivisiksi luokitelluista kuoli ennen seuraavaa kotikäyntiä noin yksi seitsemästä, kun passiivisista kuoli melkein kolmannes. Toisen ja kolmannen kotikäynnin välissä aktiivisista kuoli noin kolmannes ja passiivisista vajaat puolet. Viimeistä kotikäyntiä seuraavien kolmen vuoden aikana kuoli vain joka neljästoista liikunnallinen, mutta jopa neljännes vähän liikkuvista. Liikunnasta hyötyivät myös vanhukset, jotka aktivoituivat vasta 78-85-vuotiaina. Aktiivisesti liikkuvat myös pysyivät pitempään itsenäisinä ja pärjäsivät arkiaskareissa muita paremmin, tutkijat raportoivat. Tulokset julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim (*) (Archives of Internal Medicine 2009;169:1476-1483)
Oululaiset kehittivät poron luusta lääkkeenOululainen BBS Bioactive Bone Substitutes Oy on kehittänyt poron luusta lääkeaineen vaikeasti paranevien murtumien hoitoon, kertoo Kaleva. Lääkeaine nopeuttaa luun muodostusta. Siitä valmistettu implantti parantaa esimerkiksi sääriluun tai lonkan murtumia, jotka eivät tahdo muuten luutua. Lääkeainetta voidaan hyödyntää myös osteoporoosimurtumien, luunpuutosten sekä proteesien ja hammasimplanttien kiinnittymisongelmien hoidossa. Kalevan mukaan lääkkeen teho on osoitettu eläinkokeissa. Ihmisillä yritys aikoo testata tuotetta ensi vuoden lopussa tai seuraavan alussa ja aloittaa implanttien valmistuksen 3-4 vuoden kuluttua. Prosessissa luu murskataan ja siitä eristetään kasvutekijäfraktio, jota saadaan muutama milligramma kymmenestä kilosta. Yhdelle ihmiselle tarvitaan hoitotilanteessa arviolta 30-60 milligramman annos.
Seuraavan kerran kun lyöt varpaasi kiveen tai otsasi kattolamppuun, muista kiroilla ankarasti. Se nimittäin lievittää NeuroReport -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kipua merkittävästi. Englantilaisen Keelen yliopiston tutkija Richard Stephens ryhtyi tutkimaan ilmiötä havaitessaan vaimonsa synnytyskipujen lievittyneen ankaran sadattelun seurauksena. Seuraavaksi hän testasi ilmiötä oppilaillaan. Nämä pitivät toista kättään jääkylmässä vedessä niin kauan kuin pystyivät ja toistivat koko ajan lempikirosanaansa. Verrokkikokeessa oppilaat toistelivat kylmäkokeen aikana pöytää kuvaavaa sanaa. Kirosanat auttoivat sietämään kylmäkipua lähes kaksi kertaa pitempään. Copyright Duodecim 2004. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kielto koskee materiaalin käyttöä frame-tekniikalla, linkittämällä suoraan tähän tiedostoon sekä kaikkeen muuhun toimintaan mm. cache- ja proxy-tekniikalla. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen muillakin tavoilla kielletään. Tämä koskee myös tulostusta ja tallennusta muuhun kuin yksityiseen käyttöön. |
|
Suomen Nivelyhdistys ry - toimisto@niveltieto.net - (09) 2712312 - PL 1328, 00101 Helsinki |
